Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Quo Vadis Architectura?
– Eurooppa koolla Firenzessä sisustusarkkitehtuuria kehittämässä

ECIA:n puheenjohtaja Martin Thörnblom.

Teksti: Tatu Ahlroos

Euroopan sisustusarkkitehdit kokoontuivat syyskuussa renessanssin syntykaupungissa ECIA:n (The European Council of Interior Architects) vuosittaiseen jäsenkokoukseen, jossa jäsenmaat juhlivat samalla järjestön 30-vuotisjuhlia.

Juhlaan oli myös syytä sen vuoksi, että
EU:lta tullut massiivinen projektirahapaketti antaa järjestölle mahdollisuuden
toteuttaa tulevina vuosina useita tärkeitä hankkeita alan vahvistamiseksi
ja kartoittamiseksi. Näiden projektien esittely, puheenjohtaja
Martin
Thörnblommin avaussanat, jäsenmaiden selonteot toiminnastaan
ja maailmanjärjestön IFI:n istuvan puheenjohtajan Emrah Kaymakin terveiset
muodostivat tärkeän osan varsinaisen jäsenkokouksen osuudesta,
jonka jälkeen oli aika yhteiselle keskustelulle ja seminaarille, joka tapahtui
sekä englanniksi että italiaksi korvanappien kautta tapahtuneen simultaanitulkkauksen
kautta.


AIPin puheenjohtaja Antonio D. De Antonis.

Paikalle oli saapunut suuri määrä etenkin vanhempaa kaartia Italian
jäsenjärjestön AIPi:n kutsumana. Keskustelu oli sopivan ärhäkkää, etenkin
kun puhuttiin yliopistokoulutuksen tarpeellisuudesta ammatin kannalta.
Puolesta ja vastaan argumentit olivat, kuten olettaa saattaa, esitetty
subjektiivisista lähtökohdista, mikä verevöitti keskustelua ja muistutti,
kuinka ammattikunnan sisälläkin löytyy erilaisia tapoja löytää maailmaan
merkitystä tilallisena kokemuksena. Mutta mikä se lopulta on? Onko tämä
kokemus jotain mikä syntyy palkkalaskeman kylkiäisenä asiakkaan tahdon
ja budjetin mukaisesti vai älyllinen prosessi, jossa akateemisesti pohditaan
henkilökohtaista suhdettamme rakennettuun ympäristöön ja niitä
moninaisia tapoja, joilla sitä havaitsemme? Ruotsin edustaja Tortsten Hild
Göteborgin yliopistosta muistutti jälkimmäiseen liittyen esimerkiksi Juhani
Pallasmaan teksteistä, joiden avulla voimme myös paremmin ymmärtää
arkkitehtuuria syvällisemmin myös työpöytämme ääressä. Myös rakennusten
uusiokäyttö ja ekologisten rakennustapojen ja metodien käyttö
ammatissamme olivat keskustelun aiheina, mutta astetta suuremmalla
konsensuksella.


Rene Pier Saksasta ja muu kutsuvierasyleisö jaksoivat läpi pitkän
tilaisuuden keskittyneesti, vaikka renessanssi-ajan rakennukset eivät ole
erityisesti seminaaritilojen ilmastoinnista kuuluisia.

Tahatonta komiikkaa saatiin yllättäen aikaan hallituksen uuden jäsenen
vaaleissa. Vastakkain oli Islannin ja Maltan naispuoliset edustajat.
Islannin edustajan vaalipuhe oli pohjoismaalaisittain lähes anteeksipyytelevä,
mutta CV erityisen vakuuttava. Maltan edustaja, joka oli laittanut
paikallisen järjestötoiminnan pystyyn lähes yksin käsin, hoiti puheensa
karismaattisesti ja päämäärätietoisesti Napoleonin viitoittamalla tiellä.
Lopputulos oli ääntenlaskennan jälkeen juuri prikulleen tasan ja hallitus
joutui puntaroimaan, kuinka tilanne saadaan solmusta auki. Lopulta ratkaisu
oli ottaa äänestys uudestaan ensi vuonna ja jättää paikka vielä täyttämättä.

Tapahtumapaikka vaatii ehdottomasti maininnan, sillä kyseessä oli
“kapitalismin syntypaikka” kuten Katalonian edustaja humoristisen kuivasti
totesi lounaan yhteydessä, eli Palazzo Medici Riccardi renessanssikaupungin
ytimessä. Itse kokous pidettiin palatsin peilisalissa, joka oli juuri
niin loistelias kuin olettaa kuuluukin ja antoi sopivat puitteet juhlavuoden
kokoukselle. Gaala-illallinen vuorostaan oli kaavailtu uima-altaan ympärillä
tapahtuvaksi sosialisoinniksi, mutta myrskyvaroitus ja kaatosade pakottivat
vieraat leikkaamaan syntymäpäiväkakun sisätiloissa.

Tatu Ahlroos

Kirjoittaja on sisustusarkkitehtuurin maailman kattojärjestön IFI:n tuleva
presidentti (2024–2025) ja hallituksen sekä johtokunnan jäsen.

Kuvat: Tatu Ahlroos

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Valolla rakennetaan tilan identiteetti

Valaistus on olennainen osa arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua – se määrittää tilan tunnelman, ohjaa liikkumista ja viestii vastuullisuudesta. Moderni valaistussuunnittelu yhdistää esteettisyyden,

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.