Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Puutuotteiden kiertotalouden innovaatiohaaste – kun hukasta tulee raaka-aine

AISboisin valmistama sohvapöytä hyödyntää hirsitaloteollisuuden hukkapuuta. Pöydän pinnassa näkyvät alkuperäiset vaarnatappien reiät kertovat materiaalin tarinaa ja sen syntyperää – osa puun teollista menneisyyttä jää näkyväksi osaksi uutta muotoilua. KUVA: AISbois Oy

Puutuoteteollisuus ry:n, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman ja Viikki Wood & Forest Innovation Hubin järjestämässä innovaatiohaasteessa etsittiin ratkaisuja puun ja puutuotteiden kiertotalouteen – käytännön keinoja, joilla puun arvo voitaisiin säilyttää ja kasvattaa myös sen ensimmäisen käyttöelinkaaren jälkeen. Kilpailun voittaja valittiin 30. lokakuuta Puupäivässä.

Kilpailu kokosi yhteen 18 erilaista ja kunnianhimoista ehdotusta, jotka toivat kiertotalouden eri näkökulmista konkretiaan: uusia tapoja hyödyntää purkupuuta, luoda logistisia ratkaisuja ja muotoilla tuotteita, jotka voidaan elinkaarensa lopussa purkaa ja käyttää uudelleen. Tuomaristo kuvaili kokonaisuutta poikkeuksellisen tasokkaaksi – ehdotukset eivät jääneet konseptien tasolle, vaan osoittivat, että muutos on mahdollista jo nyt.

Finaaliin tiensä raivasivat A-Insinöörit, Olla Architecture & Inlook-konserni, Koskisen Oyj yhdessä K-Groupin ja Purkupiha Oy:n kanssa sekä AISbois, joka lopulta vei voiton.

KUVA: AISbois Oy

AISbois: hukasta raaka-ainetta ja uusi tarina materiaalille

AISbois syntyi tarpeesta antaa hirsitaloteollisuuden hukkapuulle uusi elämä. Suomessa syntyy vuosittain valtavia määriä hylkypaloja – laadukkaita, mutta mitoiltaan tai luokitukseltaan virheellisiä kappaleita, jotka päätyvät usein suoraan polttoon. AISbois halusi kääntää tämän virran toiseen suuntaan: ottaa hukkapuun talteen, luokitella sen ja käyttää materiaalina uusissa tuotteissa.

Yrityksen ratkaisu ei pyri piilottamaan puun historiaa, vaan päinvastoin nostaa sen esiin. Uusissa tuotteissa näkyvät esimerkiksi alkuperäiset vaarnatappien reiät, jotka jäävät juuri siihen, missä ne hirsielementissä aikoinaan olivat. Ne muodostavat osan tuotteen estetiikkaa ja kertovat sen taustasta – siitä, että tämä puu on syntynyt rakennusteollisuuden virrassa, jossa se jäi käyttämättä, mutta sai nyt mahdollisuuden toimia osana uutta tuotetta.

AISboisin lähestymistapa on yhtä aikaa teollinen ja poeettinen. Se ei ainoastaan luo kiertotalouden ratkaisua, vaan myös uudenlaista puun käyttöestetiikkaa: materiaali saa olla epätäydellinen, yksilöllinen ja jälkiä kantava. Tavoitteena ei ole tuottaa uutta puuta muistuttavaa pintaa, vaan antaa valmistusprosessin jälkien muodostaa oma visuaalinen kielensä.

Tuomariston mukaan AISboisin vahvuus oli juuri tässä – se yhdisti liiketoiminnallisen järjen ja muotoilullisen rohkeuden. Ratkaisu oli välittömästi toteuttamiskelpoinen ja helposti skaalattavissa. Yritys suunnittelee myös laajentavansa toimintamalliaan hirsiteollisuuden sivuvirroista mahdollisesti muidenkin massiivipuutuotteiden, kuten CLT:n, hukkaosuuksiin.

Olla Architecture & Inlook kehittivät kiertotalouden periaatteille pohjautuvan väliseinäratkaisun, jossa hyödynnetään CLT:n ylijäämämateriaalia. Purettavuus ja uudelleenkäytettävyys ohjaavat koko tuotesuunnittelua, ja ratkaisu osoitti, että myös sisätilojen elementtirakenteet voivat olla osa suljettua materiaalikiertoa. KUVA: OLLA ARCHITECTURE / INLOOK

Kohti yhteistä tavoitetta

Innovaatiohaasteen merkitys ulottui yksittäistä voittajaa laajemmalle. Se toi saman pöydän ääreen suunnittelijat, teollisuuden, purkutoimijat ja tutkijat – ja osoitti, että puun kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyön laji. Jokainen kilpailuun osallistunut tiimi toi mukanaan palasen ratkaisua, ja yhdessä ne piirsivät kuvaa tulevaisuudesta, jossa puu ei ole kertakäyttöinen vaan jatkuvasti kiertävä materiaali.

Vaikka Niimar Oy:n ja Sistem Oy:n innovaatio ei yltänyt finaaliin, se sai tuomaristolta kiitosta luovasta lähestymistavastaan: veneenvalmistuksessa syntyvä viilun ylijäämä muuntui kevyiksi ja näyttäviksi sermiratkaisuiksi, joissa hukkapuusta syntyi täysin uudenlainen sisustuselementti. KUVA: NIIMAR OY / SISTEM OY

AISboisin voitto muistutti, että kiertotalous ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös tarinankerrontaa: puulla on historia, jota voimme oppia lukemaan ja hyödyntämään. Kun hukasta tulee raaka-ainetta ja jäljistä osa muotoilua, syntyy jotakin aidosti uutta – suomalaisen puun toinen elämä.

Teksti: Sini Koskinen / Puutuoteteollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.