Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Puutuotteiden kiertotalouden innovaatiohaaste – kun hukasta tulee raaka-aine

AISboisin valmistama sohvapöytä hyödyntää hirsitaloteollisuuden hukkapuuta. Pöydän pinnassa näkyvät alkuperäiset vaarnatappien reiät kertovat materiaalin tarinaa ja sen syntyperää – osa puun teollista menneisyyttä jää näkyväksi osaksi uutta muotoilua. KUVA: AISbois Oy

Puutuoteteollisuus ry:n, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman ja Viikki Wood & Forest Innovation Hubin järjestämässä innovaatiohaasteessa etsittiin ratkaisuja puun ja puutuotteiden kiertotalouteen – käytännön keinoja, joilla puun arvo voitaisiin säilyttää ja kasvattaa myös sen ensimmäisen käyttöelinkaaren jälkeen. Kilpailun voittaja valittiin 30. lokakuuta Puupäivässä.

Kilpailu kokosi yhteen 18 erilaista ja kunnianhimoista ehdotusta, jotka toivat kiertotalouden eri näkökulmista konkretiaan: uusia tapoja hyödyntää purkupuuta, luoda logistisia ratkaisuja ja muotoilla tuotteita, jotka voidaan elinkaarensa lopussa purkaa ja käyttää uudelleen. Tuomaristo kuvaili kokonaisuutta poikkeuksellisen tasokkaaksi – ehdotukset eivät jääneet konseptien tasolle, vaan osoittivat, että muutos on mahdollista jo nyt.

Finaaliin tiensä raivasivat A-Insinöörit, Olla Architecture & Inlook-konserni, Koskisen Oyj yhdessä K-Groupin ja Purkupiha Oy:n kanssa sekä AISbois, joka lopulta vei voiton.

KUVA: AISbois Oy

AISbois: hukasta raaka-ainetta ja uusi tarina materiaalille

AISbois syntyi tarpeesta antaa hirsitaloteollisuuden hukkapuulle uusi elämä. Suomessa syntyy vuosittain valtavia määriä hylkypaloja – laadukkaita, mutta mitoiltaan tai luokitukseltaan virheellisiä kappaleita, jotka päätyvät usein suoraan polttoon. AISbois halusi kääntää tämän virran toiseen suuntaan: ottaa hukkapuun talteen, luokitella sen ja käyttää materiaalina uusissa tuotteissa.

Yrityksen ratkaisu ei pyri piilottamaan puun historiaa, vaan päinvastoin nostaa sen esiin. Uusissa tuotteissa näkyvät esimerkiksi alkuperäiset vaarnatappien reiät, jotka jäävät juuri siihen, missä ne hirsielementissä aikoinaan olivat. Ne muodostavat osan tuotteen estetiikkaa ja kertovat sen taustasta – siitä, että tämä puu on syntynyt rakennusteollisuuden virrassa, jossa se jäi käyttämättä, mutta sai nyt mahdollisuuden toimia osana uutta tuotetta.

AISboisin lähestymistapa on yhtä aikaa teollinen ja poeettinen. Se ei ainoastaan luo kiertotalouden ratkaisua, vaan myös uudenlaista puun käyttöestetiikkaa: materiaali saa olla epätäydellinen, yksilöllinen ja jälkiä kantava. Tavoitteena ei ole tuottaa uutta puuta muistuttavaa pintaa, vaan antaa valmistusprosessin jälkien muodostaa oma visuaalinen kielensä.

Tuomariston mukaan AISboisin vahvuus oli juuri tässä – se yhdisti liiketoiminnallisen järjen ja muotoilullisen rohkeuden. Ratkaisu oli välittömästi toteuttamiskelpoinen ja helposti skaalattavissa. Yritys suunnittelee myös laajentavansa toimintamalliaan hirsiteollisuuden sivuvirroista mahdollisesti muidenkin massiivipuutuotteiden, kuten CLT:n, hukkaosuuksiin.

Olla Architecture & Inlook kehittivät kiertotalouden periaatteille pohjautuvan väliseinäratkaisun, jossa hyödynnetään CLT:n ylijäämämateriaalia. Purettavuus ja uudelleenkäytettävyys ohjaavat koko tuotesuunnittelua, ja ratkaisu osoitti, että myös sisätilojen elementtirakenteet voivat olla osa suljettua materiaalikiertoa. KUVA: OLLA ARCHITECTURE / INLOOK

Kohti yhteistä tavoitetta

Innovaatiohaasteen merkitys ulottui yksittäistä voittajaa laajemmalle. Se toi saman pöydän ääreen suunnittelijat, teollisuuden, purkutoimijat ja tutkijat – ja osoitti, että puun kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyön laji. Jokainen kilpailuun osallistunut tiimi toi mukanaan palasen ratkaisua, ja yhdessä ne piirsivät kuvaa tulevaisuudesta, jossa puu ei ole kertakäyttöinen vaan jatkuvasti kiertävä materiaali.

Vaikka Niimar Oy:n ja Sistem Oy:n innovaatio ei yltänyt finaaliin, se sai tuomaristolta kiitosta luovasta lähestymistavastaan: veneenvalmistuksessa syntyvä viilun ylijäämä muuntui kevyiksi ja näyttäviksi sermiratkaisuiksi, joissa hukkapuusta syntyi täysin uudenlainen sisustuselementti. KUVA: NIIMAR OY / SISTEM OY

AISboisin voitto muistutti, että kiertotalous ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös tarinankerrontaa: puulla on historia, jota voimme oppia lukemaan ja hyödyntämään. Kun hukasta tulee raaka-ainetta ja jäljistä osa muotoilua, syntyy jotakin aidosti uutta – suomalaisen puun toinen elämä.

Teksti: Sini Koskinen / Puutuoteteollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Tehokasta äänenvaimennusta urheiluhalleihin

OC Parocin kehittämä uusi äänenvaimennuslevy PAROC Resono tarjoaa tehokasta äänenvaimennusta teollisuushalleihin, tuotantotiloihin, urheiluareenoille, jäähalleihin ja uimahalleihin. Se soveltuu erityisesti korkeisiin tiloihin, joissa äänenvaimennuskyky on tärkeämpi valintakriteeri kuin viimeistelty ulkonäkö.

Kestävät materiaalivalinnat vaativat muutakin kuin CO₂-luvun tarkastelua 

Rakennussektori käyttää valtavia määriä raaka-aineita, mutta vain 12,2 prosenttia EU:ssa käytetyistä materiaaleista on peräisin kierrätetyistä raaka-aineista. Samaan aikaan EU painottaa kiertotalouden vahvistamista ja resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Lattiavalmistaja Gerflor peräänkuuluttaakin materiaalien ympäristövaikutusten arviointiin entistä laajempaa näkökulmaa, jossa CO₂-jalanjälkeä ja raaka-aineiden alkuperää ei tarkastella muista vaikuttavista tekijöistä erillisinä. 

Tekoäly muuttaa muotoilutyötä ja kasvattaa suunnitteluasiantuntijuuden arvoa

Tekoäly muuttaa muotoilualan työtä nopeasti, mutta ei poista muotoiluosaamisen tarvetta. Päinvastoin: tekoälyn yleistyessä suunnittelun ydin korostuu: ihmislähtöinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja kyky arvioida ratkaisujen laatua. Ornamon Design Pulssi 2026 -kyselyn mukaan tekoälystä on tulossa muotoilualalla keskeinen kilpailutekijä.

Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon Busanissa Etelä-Koreassa 19.–29.7.2026 pidetyssä 48. istunnossaan. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta eri puolilta Suomea.

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.