Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Quo Vadis Architectura?
– Eurooppa koolla Firenzessä sisustusarkkitehtuuria kehittämässä

ECIA:n puheenjohtaja Martin Thörnblom.

Teksti: Tatu Ahlroos

Euroopan sisustusarkkitehdit kokoontuivat syyskuussa renessanssin syntykaupungissa ECIA:n (The European Council of Interior Architects) vuosittaiseen jäsenkokoukseen, jossa jäsenmaat juhlivat samalla järjestön 30-vuotisjuhlia.

Juhlaan oli myös syytä sen vuoksi, että
EU:lta tullut massiivinen projektirahapaketti antaa järjestölle mahdollisuuden
toteuttaa tulevina vuosina useita tärkeitä hankkeita alan vahvistamiseksi
ja kartoittamiseksi. Näiden projektien esittely, puheenjohtaja
Martin
Thörnblommin avaussanat, jäsenmaiden selonteot toiminnastaan
ja maailmanjärjestön IFI:n istuvan puheenjohtajan Emrah Kaymakin terveiset
muodostivat tärkeän osan varsinaisen jäsenkokouksen osuudesta,
jonka jälkeen oli aika yhteiselle keskustelulle ja seminaarille, joka tapahtui
sekä englanniksi että italiaksi korvanappien kautta tapahtuneen simultaanitulkkauksen
kautta.


AIPin puheenjohtaja Antonio D. De Antonis.

Paikalle oli saapunut suuri määrä etenkin vanhempaa kaartia Italian
jäsenjärjestön AIPi:n kutsumana. Keskustelu oli sopivan ärhäkkää, etenkin
kun puhuttiin yliopistokoulutuksen tarpeellisuudesta ammatin kannalta.
Puolesta ja vastaan argumentit olivat, kuten olettaa saattaa, esitetty
subjektiivisista lähtökohdista, mikä verevöitti keskustelua ja muistutti,
kuinka ammattikunnan sisälläkin löytyy erilaisia tapoja löytää maailmaan
merkitystä tilallisena kokemuksena. Mutta mikä se lopulta on? Onko tämä
kokemus jotain mikä syntyy palkkalaskeman kylkiäisenä asiakkaan tahdon
ja budjetin mukaisesti vai älyllinen prosessi, jossa akateemisesti pohditaan
henkilökohtaista suhdettamme rakennettuun ympäristöön ja niitä
moninaisia tapoja, joilla sitä havaitsemme? Ruotsin edustaja Tortsten Hild
Göteborgin yliopistosta muistutti jälkimmäiseen liittyen esimerkiksi Juhani
Pallasmaan teksteistä, joiden avulla voimme myös paremmin ymmärtää
arkkitehtuuria syvällisemmin myös työpöytämme ääressä. Myös rakennusten
uusiokäyttö ja ekologisten rakennustapojen ja metodien käyttö
ammatissamme olivat keskustelun aiheina, mutta astetta suuremmalla
konsensuksella.


Rene Pier Saksasta ja muu kutsuvierasyleisö jaksoivat läpi pitkän
tilaisuuden keskittyneesti, vaikka renessanssi-ajan rakennukset eivät ole
erityisesti seminaaritilojen ilmastoinnista kuuluisia.

Tahatonta komiikkaa saatiin yllättäen aikaan hallituksen uuden jäsenen
vaaleissa. Vastakkain oli Islannin ja Maltan naispuoliset edustajat.
Islannin edustajan vaalipuhe oli pohjoismaalaisittain lähes anteeksipyytelevä,
mutta CV erityisen vakuuttava. Maltan edustaja, joka oli laittanut
paikallisen järjestötoiminnan pystyyn lähes yksin käsin, hoiti puheensa
karismaattisesti ja päämäärätietoisesti Napoleonin viitoittamalla tiellä.
Lopputulos oli ääntenlaskennan jälkeen juuri prikulleen tasan ja hallitus
joutui puntaroimaan, kuinka tilanne saadaan solmusta auki. Lopulta ratkaisu
oli ottaa äänestys uudestaan ensi vuonna ja jättää paikka vielä täyttämättä.

Tapahtumapaikka vaatii ehdottomasti maininnan, sillä kyseessä oli
“kapitalismin syntypaikka” kuten Katalonian edustaja humoristisen kuivasti
totesi lounaan yhteydessä, eli Palazzo Medici Riccardi renessanssikaupungin
ytimessä. Itse kokous pidettiin palatsin peilisalissa, joka oli juuri
niin loistelias kuin olettaa kuuluukin ja antoi sopivat puitteet juhlavuoden
kokoukselle. Gaala-illallinen vuorostaan oli kaavailtu uima-altaan ympärillä
tapahtuvaksi sosialisoinniksi, mutta myrskyvaroitus ja kaatosade pakottivat
vieraat leikkaamaan syntymäpäiväkakun sisätiloissa.

Tatu Ahlroos

Kirjoittaja on sisustusarkkitehtuurin maailman kattojärjestön IFI:n tuleva
presidentti (2024–2025) ja hallituksen sekä johtokunnan jäsen.

Kuvat: Tatu Ahlroos

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.