Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa käyttäjäkokemuksen keskiöön ja muistuttaa, että hyvä elinympäristö saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä.

ROTI-selvityksessä oli nyt toista kertaa mukana paneeli, joka arvioi arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen roolia rakennetussa ympäristössä. Paneelin mukaan rakennetun ympäristön merkitys ekologialle, taloudelle ja ihmisen hyvinvoinnille ymmärretään nykyään jo varsin hyvin – mikä näkyy mm. korkeatasoisen arkkitehtuurin, suunnittelun ja ympäristötaiteen tuottaman lisäarvon tunnistamisena. Mutta, mutta: vaikka suomalaisilla on tarjota kansainvälisen tason onnistumisia, rakennetun ympäristön laatu vaihtelee suuresti. Kunnaria seuraa liian usein huti.

Paneeli huomauttaakin, että teknistaloudellisten tavoitteiden rinnalla kaikessa rakentamisessa täytyy huomioida taitavan suunnittelun ja taiteen mahdollisuudet tukea ”kestävän, laadukkaan ja elämyksellisen ympäristön” aikaansaamista ja ylläpitoa.

Miten maksimaalinen ”estetiikkajalanjälki” ja pieni hiilijalanjälki sitten yhdistetään? – ROTI-paneeli katsoo, että rakennusten käytön tehokkuus on optimoitava ja samalla luotava edellytyksiä koko rakennuksen elinkaaren aikaiselle monikäyttöisyydelle ja muuntojoustavuudelle. Yhtä tärkeää on hyvien ratkaisujen skaalautuvuus ja toistettavuus sekä uusien teollisten tuotantomenetelmien kehittäminen – pannaan hyvä kiertämään!

Paneeli visioi tulevaisuutta, jonka hankkeissa aikaisempaa monialaisemmat suunnitteluryhmät kehittävät kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa käyttäjä/asiakas on kuskin paikalla. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti ja niissä huomioidaan mm. elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu ja konseptointi nousevat avainasemaan.

Käyttäjälähtöisyydessä puhutellaan pään lisäksi sydäntä. Tässä kohtaa taiteella on suuri rooli; se voi lisätä rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta sekä tarjota niitä isoja ja pieniä WOW-elämyksiä, joita suuri yleisö on oppinut janoamaan amosrexien ja oodien myötä. Esteettinen lähestymistapa myös syventää käyttäjäkansalaisten suhdetta heidän omaan ympäristöönsä.

Suomalaisilla on pohjaa mistä ponnistaa myös vanhoissa rakennuksissa. Esimerkiksi huonokuntoisissa asunnoissa asuu meillä alle viisi prosenttia väestöstä, mikä on EU:n jäsenmaiden alhaisin luku. Myös Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa (EU:n keskiarvo on 2,35 %).

Korjausvaje on silti massiivinen. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa 2025 mennessä, ROTI 2019 -raportissa todetaan.

Koska rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 % kiinteästä pääomakannastamme, tämä ”kiinteistöpommi” on koko kansakunnan kohtalonkysymys. Korjausliike todella kannattaa tehdä, koska jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Näitä talkoita ei hiirtä klikkailemalla hoideta, mutta totta on sekin, että toimiva digikärki voi keventää kuormaa kummasti. Myös remonttipuolella voidaan nimittäin hyödyntää uusia digityökaluja, jotta urakat saadaan rullaamaan entistä paremmin.

Saumoja kyllä on. Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna – ja kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä on meillä Euroopan suurin asukaslukuun suhteutettuna.

 

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Valolla rakennetaan tilan identiteetti

Valaistus on olennainen osa arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua – se määrittää tilan tunnelman, ohjaa liikkumista ja viestii vastuullisuudesta. Moderni valaistussuunnittelu yhdistää esteettisyyden,

Ympäristövastuulliset valinnat

Jokainen rakennusprojeksi kuluttaa luonnonvaroja. Rakennus kuluttaa energiaa ja vettä ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä sekä rakennusvaiheessa, että käytön aikana. Jätettä syntyy purkuvaiheessa tai

Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen

Sisustusarkkitehdit ja muotoilijat ovat avainasemassa, kun työn tekemisen muutoksia pohditaan. Koulutetuilla suunnittelijoilla on eväitä ja osaamista muutosprosessien läpiviemisessä. Suunnittelijoita askarruttavat tulevaisuuden

Kohti kestävää suunnittelua

Viime vuosisadan alussa, jopa puoleen väliin saakka rakentamiskulttuuri perustui kokemukseen ja historiaan. Rakennettiin hyväksi havaituilla menetelmillä ja tuotteilla. Rakennusosiin ja -materiaaleihin

Kotihäpeä vai kotionni?

Millaiset hetket eletystä elämästä jäävät mieleesi: Liittyvätkö ne siistiin kotiin vai esimerkiksi ystävien kanssa jaettuihin hetkiin?” -Katarina Meskanen- LAPSUUDENKODISSA MEILLÄ oli

Vihersisustus tuo luonnon osaksi sisätiloja

Näyttävät kasviseinät ja -pylväät ovat katseen vangitsevia tunnelman luojia. Viherkasvien lisäksi sammalista ja jäkälistä voi luoda säväyttäviä sisustusratkaisuja. Runsaat toteutukset viehättävät

Voimauttava vihreys – ergonomiaa aivoille!

Ilmeikäs vihersisustus tuottaa hyvää oloa ja onnellisuutta tilojen käyttäjille. Elävistä kasveista saa virtaa ajatteluun ja voimaa edetä kohti tavoitteita. ”Ihmiset työskentelevät

Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen