Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Suomalainen kivi kestää aikaa

Teksti: Virpi Illman

JO ROOMALAISET gladiaattorit makasivat marmoripenkeillä kylpylöissä.

– MITÄ? Voiko kiveä käyttää kosteiden tilojen sisustusmateriaalina?

– Kyllä todellakin voi ja eritoten suomalaista kiveä.

Hetkittäin tuntuu, että olemme vieraantuneet aidoista materiaaleista, kun tarjolla on niin
paljon erilaisia vaihtoehtoja. Uusia tuotteita on kehitelty haasteeseen löytää entistä kustannustehokkaampia
pintamateriaaleja. Kuluttaja ei löydä punaista lankaa tekemiselleen ja yhä
useammin vaikuttaa, että myös ammattilaiset ovat vieraantuneet luonnonmateriaaleista.
Kun tietotaitoa ei ole riittävästi, niin ennakkoluulot ja väärät uskomukset haittaavat kestävää
päätöksentekoa. Olen ilolla seurannut keskustelua siitä, että rakentamisessa voitaisiin tulevaisuudessa
nähdä muitakin arvoja, kuin vain mahdollisimman nopeat tuotot. Tietysti tuotot
ja kannattavuus ovat olennaisia, mutta en halua uskoa, että laatu ja luonnonmateriaalit olisivat
ristiriidassa tuottavuuden kanssa. Kysymys on enemmänkin näkökulmasta. Siitä kuinka
pitkälle eteenpäin katsotaan.

Luonnonkivi on uskomattoman monikäyttöinen sisustusmateriaali: erilaisten pintojen
miellyttävä tuntu, klassinen kauneus ja ennen kaikkea sen helppohoitoisuus ja kestävyys.
Kun valitaan aikaa kestävä, oikea materiaali oikeaan paikkaan, niin ei ole tarvetta remontteihin
nopealla syklillä. Harmittavaa nähdä, että valtavan arvokkaissa asunnoissa ihmistä
lähellä olevat materiaalit ovat usein halvinta mahdollista jäljitelmää ja yleensä ulkomailta tuotettua
tavaraa.

– Mihin katosi ympäristötietoisuus, vastuullisuus ja isänmaallisuus?

Asiantuntijaroolissa pitäisi välillä pysähtyä miettimään vastaavatko valinnat henkilökohtaisia
arvoja. Useimmiten projektit ovat täynnä haasteita ja kompromisseja tilan, käyttäjän,
kustannusten tai aikataulujen muodossa. On tärkeä miettiä, mitä vastuullisuus omassa
arjessa tarkoittaa. Kuinka hyvin olen selvillä omien yhteistyökumppaneideni tuotantoketjuista
ja ohjaavatko suunnitelmani hankkimaan tuotteita, joilla on pitkä ja ekologinen elinkaari.
Rohkaisen pitämään kiinni omista näkemyksistä ja ohjaamaan projekteja kestävämpään
suuntaan. Todellisuudessa onnistumista tarkastellaan pitkässä perspektiivissä; miltä
rakennus näyttää kymmenen- tai sadan vuoden päästä. Aitous ei katoa.

Virpi Illman

Kirjoittaja on sisustussuunnittelija SI, joka on tehnyt kotien ja julkitilojen sisustuksia
25 vuotta. Hän toimii tällä hetkellä Sisustuskivien myyntipäällikkönä Tulikivi Oyj:ssä.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.