Arkkitehtuurikoulutus murroksessa
Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet
Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet
Julkisivuteko 2025 -palkinnot myönnettiin K2S Arkkitehdit Oy:lle, Tampereen yliopiston rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmälle sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:lle. Palkitut edustavat
Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat
Arkkitehtuuria pidetään usein luovana ja arvostettuna alana, joka muokkaa kaupunkeja, maisemia ja rakennettua ympäristöä. Todellisuudessa arkkitehtien työ on kuitenkin monin
Soulin 2025 vuoden arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelubiennaalin pääjohtaja Thomas Heatherwick korostaa, että arkkitehtuurilla on ratkaiseva rooli yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa.
Vihersisustus on osa kestävää ja elämyksellistä arkkitehtuuria, joka huomioi ympäristön ja ihmisten tarpeet. Kasvit vaikuttavat tilan tunnelmaan, toiminnallisuuteen ja käyttäjien
Puutuoteteollisuus ry:n, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman ja Viikki Wood & Forest Innovation Hubin järjestämässä innovaatiohaasteessa etsittiin ratkaisuja puun ja puutuotteiden kiertotalouteen
Valaistus on olennainen osa arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua – se määrittää tilan tunnelman, ohjaa liikkumista ja viestii vastuullisuudesta. Moderni valaistussuunnittelu yhdistää
Energiatehokkuusvaatimukset ovat muuttaneet perusteellisesti tapaa, jolla ikkunoita ja julkisivuja suunnitellaan. Rakenteiden, materiaalien ja arkkitehtonisen ilmeen on nykyisin muodostettava kokonaisuus, joka
Kerrostalokorjauksen ideakilpailun on voittanut nimimerkki Telkkä eli Markus Atarah, Vilma Kangas, Pinja Muli ja Lasse Pekkala. Tuomaristo kiitti Telkän ehdotusta
Vuoden 2025 Bryggman-rahaston apuraha, 7 500 €, myönnettiin 11.9.2025 sisustusarkkitehti SIO Tien Yi-Chiaolle (s.1991). Tien Yi-Chiao on teollinen muotoilija ja
Märkätiloissa vedeneristyksen on oltava varmaa ja työvaiheiden sujuvia. Wedi-rakennuslevy yhdistää vesitiiviyden, keveyden ja helpon työstettävyyden. Lopputuloksena on ratkaisu, joka mahdollistaa
Tekoälyn käyttö on kasvanut nopeasti suomalaisissa pk-yrityksissä. ”Tämä on erittäin lupaavaa suomalaisten yritysten osaamisen ja tuottavuuden kannalta. Tekoälyn käytöstä voi
Olemme tottuneet puhumaan materiaaleista esteettisinä valintoina, sävyinä, pintoina ja tekstuureina. Tässä ajassa jokainen näistä valinnoista kantaa mukanaan myös moraalisen painon.
Luonto on kokonaisuus – kaikki elolliset ja elottomat ympärillämme. Se on monimuotoinen ja sopeutuva. Olemme osa luontoa, yksi laji muiden
Kotikolo tuo esiin kodin symboliikkaa onnistuneesti ja istuu kohteeseensa luontevasti. Taidekilpailu oli suunnattu kuvataideopiskelijoille. TVT Asunnot Oy:n ja Upeartin järjestämässä
Helvar tuo markkinoille uuden DALI-2 Imagine 945 Multi-Master -reitittimen, joka on merkittävä laajennus Helvar Imagine -tuoteperheeseen. 945-reititin on suunniteltu vastaamaan
Toimistot ja työtilat ovat murroksessa. Etä- ja hybridityö ovat muuttaneet tilatarpeita, mutta vielä suurempana voimana taustalla vaikuttaa kestävä kehitys –
Tilasuunnittelussa haetaan yhä useammin ratkaisua, joka yhdistää esteettisyyden, toiminnallisuuden ja yksilöllisyyden. Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat etsivät materiaaleja ja tuotteita, jotka tukevat
Lattia ei enää ole pelkkä kodin perusta, jonka päälle muu sisustus rakentuu. Viime vuosina se on noussut sisustuksen keskiöön –
Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.
Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.
Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.
Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.
Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.
Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.
Kalusteiden vastuullisuus ei ole enää pelkkä lisäarvo, vaan yhä useammin suunnittelun lähtökohta.
Ilmastonmuutos muuttaa myös suomalaisen rakennuksen suunnittelun lähtökohtia. Pakkasen ja lämmitystarpeen rinnalle ovat nousseet kuumuus, rankkasateet, tulvariskit ja tarve hallita hulevesiä.
Laitilan kaupunki, Julkisivuyhdistys ja Lounaiskulman palvelu- ja matkailuklusteri Las Palmas järjestävät kaikille Suomen arkkitehtiopiskelijoille suunnatun ideakilpailun keskustan viihtyisyyden, elinvoiman ja julkisivujen kehittämiseksi.
Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.
Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.
Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.
Aurinkopaneelien asentaminen katoille yleistyy sekä asiakas- että sääntelyvaatimusten myötä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ohjaa lisäämään aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa, vaikka kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat ovat vielä osin tarkentumassa.
Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.
Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat
Kodin symboliikkaa käsittelevä Kotikolo tuo taiteen osaksi uuden pihapiirin arkea ja vahvistaa alueen identiteettiä.
Abloy Oy, Tampereen kaupunki ja Tampereen tilapalvelut Oy testaavat, voiko purettavan koulun lukituslaitteet kunnostaa ja ottaa uudelleen käyttöön uudessa rakennuksessa. Tammelan koulussa toteutettava pilotti on osa Nordic Circularity Piloting Program -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakennusalalla.
Valaistussuunnittelu energiamurroksen keskellä.
Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.
Prointerior 3/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
