Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Suomalainen kivi kestää aikaa

Teksti: Virpi Illman

JO ROOMALAISET gladiaattorit makasivat marmoripenkeillä kylpylöissä.

– MITÄ? Voiko kiveä käyttää kosteiden tilojen sisustusmateriaalina?

– Kyllä todellakin voi ja eritoten suomalaista kiveä.

Hetkittäin tuntuu, että olemme vieraantuneet aidoista materiaaleista, kun tarjolla on niin
paljon erilaisia vaihtoehtoja. Uusia tuotteita on kehitelty haasteeseen löytää entistä kustannustehokkaampia
pintamateriaaleja. Kuluttaja ei löydä punaista lankaa tekemiselleen ja yhä
useammin vaikuttaa, että myös ammattilaiset ovat vieraantuneet luonnonmateriaaleista.
Kun tietotaitoa ei ole riittävästi, niin ennakkoluulot ja väärät uskomukset haittaavat kestävää
päätöksentekoa. Olen ilolla seurannut keskustelua siitä, että rakentamisessa voitaisiin tulevaisuudessa
nähdä muitakin arvoja, kuin vain mahdollisimman nopeat tuotot. Tietysti tuotot
ja kannattavuus ovat olennaisia, mutta en halua uskoa, että laatu ja luonnonmateriaalit olisivat
ristiriidassa tuottavuuden kanssa. Kysymys on enemmänkin näkökulmasta. Siitä kuinka
pitkälle eteenpäin katsotaan.

Luonnonkivi on uskomattoman monikäyttöinen sisustusmateriaali: erilaisten pintojen
miellyttävä tuntu, klassinen kauneus ja ennen kaikkea sen helppohoitoisuus ja kestävyys.
Kun valitaan aikaa kestävä, oikea materiaali oikeaan paikkaan, niin ei ole tarvetta remontteihin
nopealla syklillä. Harmittavaa nähdä, että valtavan arvokkaissa asunnoissa ihmistä
lähellä olevat materiaalit ovat usein halvinta mahdollista jäljitelmää ja yleensä ulkomailta tuotettua
tavaraa.

– Mihin katosi ympäristötietoisuus, vastuullisuus ja isänmaallisuus?

Asiantuntijaroolissa pitäisi välillä pysähtyä miettimään vastaavatko valinnat henkilökohtaisia
arvoja. Useimmiten projektit ovat täynnä haasteita ja kompromisseja tilan, käyttäjän,
kustannusten tai aikataulujen muodossa. On tärkeä miettiä, mitä vastuullisuus omassa
arjessa tarkoittaa. Kuinka hyvin olen selvillä omien yhteistyökumppaneideni tuotantoketjuista
ja ohjaavatko suunnitelmani hankkimaan tuotteita, joilla on pitkä ja ekologinen elinkaari.
Rohkaisen pitämään kiinni omista näkemyksistä ja ohjaamaan projekteja kestävämpään
suuntaan. Todellisuudessa onnistumista tarkastellaan pitkässä perspektiivissä; miltä
rakennus näyttää kymmenen- tai sadan vuoden päästä. Aitous ei katoa.

Virpi Illman

Kirjoittaja on sisustussuunnittelija SI, joka on tehnyt kotien ja julkitilojen sisustuksia
25 vuotta. Hän toimii tällä hetkellä Sisustuskivien myyntipäällikkönä Tulikivi Oyj:ssä.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.