Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kuva: Marcel Baechler

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

ECIA on muutama vuosi sitten onnistunut luomaan projektin, joka jakaantuu kuuteen osaprojektiin ja on saanut runsaan EU:n yhteisrahoituksen, jonka avulla sitä on edistetty. BCSP-projektinsa ("Building on Connections for a Stronger Profession") kautta ECIA pyrkii luomaan ympäristön, jonka avulla eurooppalaiset sisustusarkkitehdit ja suunnittelijat voivat harjoittaa ammattiaan tehokkaasti ja mielekkäästi yhteiskunnan hyväksi. Projektien kautta tavoitteena on saavuttaa seuraavat tavoitteet:

  • ammattimaistaa ECIA-organisaatio
  • vahvistaa sisustusarkkitehtien ammattia paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla
  • lisätä ammatin myönteisen vaikutuksen tunnustamista yhteiskuntaan ja ympäristöön, erityisesti osallistumalla eurooppalaisiin "Green Deal"- ja "New European Bauhaus" -aloitteisiin.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin näyttäisi siltä, että ammatistamme on kohta, eli keväällä 2025, löydettävissä tutkittua ja uskottavaa tietoa siitä, mitkä ammattimme vahvuudet ja mahdolliset maakohtaiset parantamisen kohdat ovat.

Olemme siis saamassa käsiimme työkaluja, joilla voimme varmistaa ammattikuntamme osaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi voimme vertailla osaamistamme ja vahvuuksiamme muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa. ECIA-projektien kautta on myös muodostumassa runsas lukumäärä erilaisia työkaluja, joita kaikki jäsenjärjestöjen ammattilaiset voivat tulevaisuudessa hyödyntää omassa tekemisessään.

Konkreettisesti eurooppalaisten sisustusarkkitehtien yhteistyö kulminoitunee jatkossakin ECIA-järjestön vuosikokouksen yhteydessä järjestettäviin tapahtumiin. Kokouksiin osallistuvat yleensä edustajia kaikista kahdestakymmenestä jäsenorganisaatiosta, jolloin tilaisuudet ovat oivallisia mahdollisuuksia luoda kontakteja ja keskustella alamme ajankohtaisista asioista.

Pääsin itse osallistumaan tämän vuoden ECIA vuosikokoukseen Luzernin kaupungissa sveitsiläisen organisaation, VSI.ASAI-järjestämänä. Kokoukseen osallistui ennätysmäärä edustajia kaikista jäsenorganisaatioista. Kokouksen yhteydessä oli paljon ohjelmaa ja työpajoja, joissa pyrittiin löytämään yhteisiä tavoitteita ja kehityskohteita ammattiimme liittyen.

Kokouksen jälkimainingeissa todettakoon, että tuollaiset tapaamiset ja tapahtumat ovat todella energisoivia. Jäi sellainen tunne, että työskentelemme pitkälti samalla tavalla, taistelemme samanlaisten haasteiden kanssa ja pyrkimyksemme hyvään suunnitteluun on kaikkia yhdistävä tekijä. Toki jokaisessa maassa on omanlaisensa erityispiirteet, mutta yleisesti katsoen olemme yllättävän yhtenäisessä rintamassa EU-tasolla. Kokouksessa todetut kirjataan muistioihin ja pöytäkirjoihin, mutta kokouksen ulkopuolella ja ympärillä käydyt keskustelut ja syntyneet tuttavuudet jäävät mieliimme pitkäksikin aikaa ja konkretisoituvat välillä.

Omalla kohdallani voin tuoda esille esimerkin aikaisemmin kesällä käydystä kirjeenvaihdosta, jossa ECIA-yhteydestä tutuksi tullut belgialainen kollega tarjosi mahdollista yhteistyökuviota ison asiakkaan puitesopimuskilpailutukseen liittyen. He eivät puitesopimusta saaneet, eikä yhteistyö konkretisoitunut, mutta tämän kaltaista kaipaisin markkinoille paljon enemmän!

Tiiviin yhteistyön ja laajojen verkostojen kautta voimme tukeutua toisiimme ja yhdessä tekemisen kautta löytää ne tavat ja menetelmät, joilla ammattimme kukoistaa jatkossakin!

Lars ’Lasse’ Räihä
hallituksen puheenjohtaja

Paremman ympäristön puolesta – Sisustusarkkitehdit SIO

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.