Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kuva: Marcel Baechler

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

ECIA on muutama vuosi sitten onnistunut luomaan projektin, joka jakaantuu kuuteen osaprojektiin ja on saanut runsaan EU:n yhteisrahoituksen, jonka avulla sitä on edistetty. BCSP-projektinsa ("Building on Connections for a Stronger Profession") kautta ECIA pyrkii luomaan ympäristön, jonka avulla eurooppalaiset sisustusarkkitehdit ja suunnittelijat voivat harjoittaa ammattiaan tehokkaasti ja mielekkäästi yhteiskunnan hyväksi. Projektien kautta tavoitteena on saavuttaa seuraavat tavoitteet:

  • ammattimaistaa ECIA-organisaatio
  • vahvistaa sisustusarkkitehtien ammattia paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla
  • lisätä ammatin myönteisen vaikutuksen tunnustamista yhteiskuntaan ja ympäristöön, erityisesti osallistumalla eurooppalaisiin "Green Deal"- ja "New European Bauhaus" -aloitteisiin.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin näyttäisi siltä, että ammatistamme on kohta, eli keväällä 2025, löydettävissä tutkittua ja uskottavaa tietoa siitä, mitkä ammattimme vahvuudet ja mahdolliset maakohtaiset parantamisen kohdat ovat.

Olemme siis saamassa käsiimme työkaluja, joilla voimme varmistaa ammattikuntamme osaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi voimme vertailla osaamistamme ja vahvuuksiamme muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa. ECIA-projektien kautta on myös muodostumassa runsas lukumäärä erilaisia työkaluja, joita kaikki jäsenjärjestöjen ammattilaiset voivat tulevaisuudessa hyödyntää omassa tekemisessään.

Konkreettisesti eurooppalaisten sisustusarkkitehtien yhteistyö kulminoitunee jatkossakin ECIA-järjestön vuosikokouksen yhteydessä järjestettäviin tapahtumiin. Kokouksiin osallistuvat yleensä edustajia kaikista kahdestakymmenestä jäsenorganisaatiosta, jolloin tilaisuudet ovat oivallisia mahdollisuuksia luoda kontakteja ja keskustella alamme ajankohtaisista asioista.

Pääsin itse osallistumaan tämän vuoden ECIA vuosikokoukseen Luzernin kaupungissa sveitsiläisen organisaation, VSI.ASAI-järjestämänä. Kokoukseen osallistui ennätysmäärä edustajia kaikista jäsenorganisaatioista. Kokouksen yhteydessä oli paljon ohjelmaa ja työpajoja, joissa pyrittiin löytämään yhteisiä tavoitteita ja kehityskohteita ammattiimme liittyen.

Kokouksen jälkimainingeissa todettakoon, että tuollaiset tapaamiset ja tapahtumat ovat todella energisoivia. Jäi sellainen tunne, että työskentelemme pitkälti samalla tavalla, taistelemme samanlaisten haasteiden kanssa ja pyrkimyksemme hyvään suunnitteluun on kaikkia yhdistävä tekijä. Toki jokaisessa maassa on omanlaisensa erityispiirteet, mutta yleisesti katsoen olemme yllättävän yhtenäisessä rintamassa EU-tasolla. Kokouksessa todetut kirjataan muistioihin ja pöytäkirjoihin, mutta kokouksen ulkopuolella ja ympärillä käydyt keskustelut ja syntyneet tuttavuudet jäävät mieliimme pitkäksikin aikaa ja konkretisoituvat välillä.

Omalla kohdallani voin tuoda esille esimerkin aikaisemmin kesällä käydystä kirjeenvaihdosta, jossa ECIA-yhteydestä tutuksi tullut belgialainen kollega tarjosi mahdollista yhteistyökuviota ison asiakkaan puitesopimuskilpailutukseen liittyen. He eivät puitesopimusta saaneet, eikä yhteistyö konkretisoitunut, mutta tämän kaltaista kaipaisin markkinoille paljon enemmän!

Tiiviin yhteistyön ja laajojen verkostojen kautta voimme tukeutua toisiimme ja yhdessä tekemisen kautta löytää ne tavat ja menetelmät, joilla ammattimme kukoistaa jatkossakin!

Lars ’Lasse’ Räihä
hallituksen puheenjohtaja

Paremman ympäristön puolesta – Sisustusarkkitehdit SIO

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Pidä huolta

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola Olen viime aikoina miettinyt paljon huolenpitoa, välittämistä ja vaalimista. Olen ymmärtänyt sen liittyvän kaikkeen tekemiseen, asumiseen, olemiseen ihmisenä,

Puulattia on sekä ajaton että trendikäs

Puulattioiden nousevana trendinä tällä hetkellä on kalanruotokuviointi. Suositut vaaleat sävyt ovat saaneet rinnalleen tumman tammen. Puulattian kulutuksen- ja kosteudenkestävyyttä voidaan parantaa

Kiertotalous tilasuunnittelussa

Teksti: Tiina Hirvanen Kiertotaloudesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Maapallon resurssit uhkaavat loppua, koska kulutamme moninkertaisesti enemmän kuin maapallon kantokyky kestää. Olemme

Miksi huonekalun pitää olla empaattinen?

Taitelija-arkkitehtipari Partasen & Lamusuon designbrändi Palad jättää empaattisen jalanjäljen maailmaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miksi huonekalun tulee olla empaattinen ja

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.