Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Kiertotalous tilasuunnittelussa

Teksti: Tiina Hirvanen

Kiertotaloudesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Maapallon resurssit uhkaavat loppua, koska kulutamme moninkertaisesti enemmän kuin maapallon kantokyky kestää. Olemme kaukana Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, jotka rajaisivat päästöt 1,5 asteeseen. Rakennusalan päästöt ovat merkittävät sekä Suomessa että globaalisti.

KIERTOTALOUS TARJOAA ratkaisuja sekä resurssien
ylikulutukseen, että päästöjen vähentämiseen. Keskeistä kiertotaloudessa
on, että hylkäämme business as usual -ajattelun, ja katsomme asioita
uudesta näkökulmasta.

Mitä kiertotalous tarkoittaa tilojen suunnittelussa? Kun pohdin asiaa,
herää enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia. Kiertotalouden kantava
ajatus on se, että materiaalit (ja rakennukset) pysyvät sellaisenaan
käytössä mahdollisimman pitkään. Ensimmäiseksi herää kysymys,
tulisiko kyseenalaistaa uudisrakentamisen tarve? Voisimmeko sen
sijaan hyödyntää jo olemassa olevaa rakennuskantaa? Mitä vähemmän
rakennamme uutta, sitä vähemmän kuluu materiaaleja ja aiheutuu
päästöjä.

Kun saneerataan vanhaa, tulisiko kyseenalaistaa, tarvitseeko
saneerata ollenkaan? Jos tarvitsee, voiko sen tehdä pienemmillä
muutoksilla ja materiaaleilla? Voimmeko hyödyntää tilassa jo olemassa
olevaa, voidaanko korjata, entisöidä ja huoltaa? Voimmeko oppia
näkemään kauneutta myös kuluneessa ja ajan patinoimassa pinnassa, eri
aikakausien kerrostumissa ja rosoisuudessa?

Wabi-sabi on japanilaisen estetiikan käsite, jossa epätäydellisyys on
täydellisyyttä. Vanhassa ja kuluneessa nähdään kauneutta, kun niissä
näkyy ajan, historian ja yksilöllisyyden jälki. Mielestäni tässä on myös
kiertotalouden ydinajatus. Jos ei ole pakko, ei tehdä mitään.

Todellisuudessa tilojen käyttömukavuutta, käytännöllisyyttä ja
käyttötarkoitusta tulee kuitenkin aika ajoin parantaa, jotta niissä viihdytään
ja niitä käytetään. Kun suunnitellaan ja hankitaan uutta, miten kiertotalous voidaan silloin ottaa huomioon? Elinkaariajattelu voi auttaa tässä. Mikä on
suunniteltavien tilaratkaisujen elinkaari? Miten tämä vaikuttaa materiaalija
kalustevalintoihin? Kuinka elinkaari voidaan maksimoida?

Muutamia kiertotaloutta tukevia suunnittelumenetelmiä ovat 9R,
Design for Disassembly, Design for Environment ja Design for Recycling.
Metodit ohjaavat suunnittelemaan siten, että resursseja kuluu mahdollisimman
vähän, ne eivät aiheuta haittaa ympäristölle ja materiaalit saadaan
lopulta talteen. Elinkaariajattelun lisäksi on tärkeää, että otetaan
huomioon, mitä materiaalille tapahtuu käyttöikänsä päässä. Kun materiaalia
ei enää voi huoltaa, korjata tai entisöidä, voiko sitä vielä hyödyntää
uuden materiaalin raaka-aineeksi tai uuteen käyttötarkoitukseen?
Vai päätyykö se maantäytteeksi tai poltettavaksi? Tällöin kierto loppuu, ja
materiaali menee hukkaan. Se ei ole kiertotaloutta.

Kiertotalous vaatii ennen kaikkea ajattelu- ja suunnittelutavan
muutosta. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä, rohkeaa edelläkävijyyttä,
kokeilevaa kehittämistä ja inspiroivia esimerkkejä. Järjestelmiä,
jotka helpottavat rakennusosien uudelleenkäyttöä. Suunnittelijoilla
on merkittävä rooli kiertotalouden edistäjinä, ja luovassa
ongelmanratkaisukyvyssä piilee valtava potentiaali myös kiertotalouteen
liittyvien suunnitteluhaasteiden ratkomisessa.

Me 2Loopsilla haluamme auttaa sisustus- ja rakennusalaa siirtymään
kiertotalouteen olemalla mukana kehittämässä kiertotaloutta tukevia
suunnittelumetodeja ja -ratkaisuja yhdessä muiden suunnittelijoiden
kanssa, sekä olemalla mukana mahdollistamassa systeemitason
muutosta.

Tiina Hirvanen
kiertotalousmuotoilun asiantuntija, palvelumuotoilija ja sisustusarkkitehti
Muotoilutoimisto 2Loops

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.