Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Suomalainen kivi kestää aikaa

Teksti: Virpi Illman

JO ROOMALAISET gladiaattorit makasivat marmoripenkeillä kylpylöissä.

– MITÄ? Voiko kiveä käyttää kosteiden tilojen sisustusmateriaalina?

– Kyllä todellakin voi ja eritoten suomalaista kiveä.

Hetkittäin tuntuu, että olemme vieraantuneet aidoista materiaaleista, kun tarjolla on niin
paljon erilaisia vaihtoehtoja. Uusia tuotteita on kehitelty haasteeseen löytää entistä kustannustehokkaampia
pintamateriaaleja. Kuluttaja ei löydä punaista lankaa tekemiselleen ja yhä
useammin vaikuttaa, että myös ammattilaiset ovat vieraantuneet luonnonmateriaaleista.
Kun tietotaitoa ei ole riittävästi, niin ennakkoluulot ja väärät uskomukset haittaavat kestävää
päätöksentekoa. Olen ilolla seurannut keskustelua siitä, että rakentamisessa voitaisiin tulevaisuudessa
nähdä muitakin arvoja, kuin vain mahdollisimman nopeat tuotot. Tietysti tuotot
ja kannattavuus ovat olennaisia, mutta en halua uskoa, että laatu ja luonnonmateriaalit olisivat
ristiriidassa tuottavuuden kanssa. Kysymys on enemmänkin näkökulmasta. Siitä kuinka
pitkälle eteenpäin katsotaan.

Luonnonkivi on uskomattoman monikäyttöinen sisustusmateriaali: erilaisten pintojen
miellyttävä tuntu, klassinen kauneus ja ennen kaikkea sen helppohoitoisuus ja kestävyys.
Kun valitaan aikaa kestävä, oikea materiaali oikeaan paikkaan, niin ei ole tarvetta remontteihin
nopealla syklillä. Harmittavaa nähdä, että valtavan arvokkaissa asunnoissa ihmistä
lähellä olevat materiaalit ovat usein halvinta mahdollista jäljitelmää ja yleensä ulkomailta tuotettua
tavaraa.

– Mihin katosi ympäristötietoisuus, vastuullisuus ja isänmaallisuus?

Asiantuntijaroolissa pitäisi välillä pysähtyä miettimään vastaavatko valinnat henkilökohtaisia
arvoja. Useimmiten projektit ovat täynnä haasteita ja kompromisseja tilan, käyttäjän,
kustannusten tai aikataulujen muodossa. On tärkeä miettiä, mitä vastuullisuus omassa
arjessa tarkoittaa. Kuinka hyvin olen selvillä omien yhteistyökumppaneideni tuotantoketjuista
ja ohjaavatko suunnitelmani hankkimaan tuotteita, joilla on pitkä ja ekologinen elinkaari.
Rohkaisen pitämään kiinni omista näkemyksistä ja ohjaamaan projekteja kestävämpään
suuntaan. Todellisuudessa onnistumista tarkastellaan pitkässä perspektiivissä; miltä
rakennus näyttää kymmenen- tai sadan vuoden päästä. Aitous ei katoa.

Virpi Illman

Kirjoittaja on sisustussuunnittelija SI, joka on tehnyt kotien ja julkitilojen sisustuksia
25 vuotta. Hän toimii tällä hetkellä Sisustuskivien myyntipäällikkönä Tulikivi Oyj:ssä.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,