Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Sanoista tekoihin – R-strategiat suunnittelun tueksi

Joskus suunnittelijan on haastavaa muuttaa toimintatapojaan kestävämpään suuntaan. Viimeistään nyt on tiedossa, että kestävän kehityksen mukainen suunnittelu on yhteinen päämäärä, johon kaikkien suunnittelijoiden tulisi toiminnallaan pyrkiä.

Eu-direktiiveillä ja vihreän kehityksen
ohjelmalla on keskeinen merkitys vastuullisen toiminnan edistämisessä
ja Eu vaatiikin kestäviä toimia, jotka liittyvät tuotteiden korjattavuuteen
ja käyttöiän pidentämiseen.

Haastavinta uusien toimintatapojen omaksumisessa on muuttaa arvojen
mukaiset ajatukset teoiksi. Voimme suunnittelupöydällä tehdä ympäristöystävällisiä
valintoja, mutta lopputuloksen kannalta merkittävässä roolissa
ovat yhteistyökumppanien sitoutuminen yhteisesti määriteltyihin
kestävyystavoitteisiin.

Yhteisten tavoitteiden lisäksi voimme lähestyä konkretiaa kiertotalousajattelun
mukaisilla R-strategiolla. Käymme läpi sisustusarkkitehtuurissa
ja kalustemuotoilussa parhaiten sovellettavia R-strategioita, ja
sitä mitä nämä voisivat tarkoittaa konkretian tasolla.

Refuse – Kieltäytyminen

Kieltäytyminen voi näyttäytyä omien arvojen vastaisten suunnittelutoimien
kyseenalaistamisena. Suunnittelija voi myös kieltäytyä käyttämästä materiaaleja
ja tuotteita suunnittelussa, joista tietää, että ne eivät tule kestämään
aikaa eikä kulutusta.

Rethink – Uudelleenajattelu

Uudelleen ajattelu voi tarkoittaa hukkaneliöiden minimoimista ja tilojen toimintojen
monipuolistamista. Esimerkki uudelleenajattelusta ovat toimistohotellit
sekä Spacent ja Airbnb tyyppiset sovellukset, joiden avulla tilan
käyttöä pyritään tehostamaan. Kalustepuolella uudelleenajattelua ovat
esimerkiksi kalusteleasing -palvelut.

Reduce – Vähentäminen

Tilasuunnittelussa tämä voisi tarkoittaa, että jos on mahdollista, niin
rakenteita ei pureta jätteen vähentämiseksi. Huonekalusuunnittelussa
vähentää voi huomioimalla kalusteen käyttötarkoitus, jonka mukaan
materiaalit valitaan. Materiaaleja valittaessa otetaan huomioon niiden
ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Suunnittelun keinoin voidaan
myös vähentää käytettävien komponenttien ja materiaalien määrää.

Reuse – Uudelleen käyttö

Olemassa olevat tuotteet voidaan myydä eteenpäin, lahjoittaa hyväntekeväisyyteen
tai käyttää toisaalla. Mitä kauemmin tuotteet pysyvät käytössä,
sen parempi.

Repair – Korjaaminen

Ympäristön kannalta ekologisin ratkaisu on etsiä uuden tuotteen sijaan
sopiva jo olemassa oleva ja lisätä sen käyttöikää korjaustoimenpiteellä.
Tätä voisi olla esimerkiksi massiivipuulattian kunnostus samaan käyttöön,
kiintokalusteiden ennallistaminen ja irtokalusteiden uudelleenverhoilu.

Recover – Palauttaminen

Tuotemuotoilussa tulee huomioida tuotteen huollettavuus, joustavuus, korjattavuus
ja materiaalien eroteltavuus niin, että elinkaaren lopussa tuotteen
osat voidaan helposti erotella ja tarvittaessa kierrättää.

Refurbish – Kunnostaminen

Vanhentuneen tuotteen kunnostaminen nykypäivään. Esimerkiksi tekniikan
päivittäminen nykypäivään tai valaisimen uudistaminen led-tekniikalla.
Samalla kunnostamisen yhteydessä huomioidaan, että tekniikkaa tullaan
myös tulevaisuudessa päivittämään.

Repurpose – Uusiokäyttö

Käytöstä poistuneen tuotteen tai sen osien uusiokäyttö eri käyttötarkoituksessa.
Uusiokäytön kohdalla tulee kuitenkin huomioida käytettävien materiaalien
ja tuotteiden myrkyttömyys ja ympäristöystävällisyys, jotta ne eivät
aiheuta haittaa uudessa sijoituskohteessaan.

Recycle – Kierrätys

Poistettavien tuotteiden kierrätys tulee tehdä oikeaoppisella tavalla. Lisäksi
kierrätystä voidaan tukea määrittämällä uusia materiaaleja ja tuotteita,
jotka ovat valmistettu kierrätetyistä ja kierrätettävistä materiaaleista.

Lopuksi muistuttaisimme, ettei kukaan ole täydellinen kestävän kehityksen
mukaisessa suunnittelussa. Tästä syystä on tärkeää, että kannustamme
toisiamme kestävään suunnitteluun positiivisin asentein ja esimerkein. Pienillä
teoilla on suunnittelussa suuri merkitys, kunhan suunta on oikea.

Sisustusarkkitehdit SIO ry
Inkeri Halla-aho
Petra Lassenius

kuva
Esimerkki kestävästä innovatiivisesta tuotannosta. By Aatoksen mallistoon tuleva Yoko-valaisimen varjostin on valmistettu tulostamalla kuluttajamuovipakkauksista
valmistetusta Fortum Circo -uusiomuovista, joka koostuu kierrätyspolypropeenista (90 %) ja selluloosasta (10%). Valmistaja on
Bloft Design Lab Oy. Valaisimen holkki on myös tulostettu PETG filamenttista (100 % kierrätettyä HDglass™-filamenttia). Valaisimen on suunnitellut
Sari Matikka. 3D visualisointi Henry Ikkala.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Suomalainen kivi kestää aikaa

Teksti: Virpi Illman JO ROOMALAISET gladiaattorit makasivat marmoripenkeillä kylpylöissä. – MITÄ? Voiko kiveä käyttää kosteiden tilojen sisustusmateriaalina? – Kyllä todellakin voi

Heimtextil 2023 ajan hermolla

Frankfurtin Heimtextil-messut järjestettiin taas normaalissa muodossaan 10.–13.1.2023. Maailman merkittävin sisustustekstiilien ammattitapahtuma oli erittäin kansainvälinen ja osoitti suuntaa tekstiilisisustamisen kestävämmälle kehitykselle ja

Vihreydellä viihtyisyyttä

Vihersisustuksella voidaan parantaa tilojen viihtyisyyttä ja luoda erilaisia tunnelmia. Kasvien lisäksi ruukut ovat näyttäviä sisustuselementtejä. Kasvi- ja ruukkuvalinnoilla voi vaikuttaa sisustuksen

Sisustussuunnittelijat SI ry – 50 vuotta

Viisikymmentä vuotta sitten 10.10.1972, rohkea ja näkemyksellinen joukko alamme edelläkävijöitä perusti Sisustussuunnittelijoiden oman yhdistyksen: Sisustussuunnittelijat SI ry:n. Yhdistyksen kivijalka valettiin tukevalle

Tapaus QUU Design

Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen on osa brändinrakennusta Sisustussuunnitteluprojektien yhteydessä syntyy usein kokonaan uusia tuotteita. Juuri näin sai alkunsa myös Heli Mäkirannan suunnittelema moderni

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,