Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Rakennusfysikaalisesti optimaalinen massiivitiilirakenne

Juha Karilainen

Kirjoittaja: Juha Karilainen

Kirjoittaja on Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Wienerberger Oy Ab:n rakennustekninen johtaja

Suomen kerrostalot on rakennettu 1950-luvun loppuun asti
massiivirakenteisina tiilestä. Nämä talot ovat ulkoseinärakenteen osalta
todettu rakennusfysikaalisesti toimiviksi sekä varsin huoltovapaiksi ja pitkäikäisiksi.
Huonosta ulkoseinän U-arvostaan huolimatta näiden vanhojen
rakennusten energiankulutus on kuitenkin maltillinen. Keraaminen kennoharkkorakenne
jatkaa tätä pitkää ja toimivaksi todettua monoliittisen tiilirakentamisen
perinnettä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on
sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla
myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.

kuva

Kestävää ja turvallista rakentamista

Vanhat massiivirunkoiset tiilitalot ovat säilyttäneet hyvin arvonsa ja niissä
ihmiset viihtyvät. Keraamisen kennoharkon myötä tiili on löytänyt uudelleen
tiensä rakennusten runkorakenteeksi, ei pelkästään pientaloihin,
vaan myös kerrostaloihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin. Ensimmäiset
Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot ovat valmistuneet Kotkaan ja
Joensuuhun. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu sekä Ouluun, Rovaniemelle
että Helsinkiin ja lisää on suunnitteilla.

Sisäilman laadulla on merkitystä

Aiemmin asunnonostajien tai rakentajien huomio keskittyi hankintatai
rakennuskustannuksien lisäksi vain esteettisiin asioihin. Tänä päivänä
ollaan aikaisempaa valveutuneempia ja kiinnitetään yhä enemmän
huomiota
myös materiaaleihin ja rakennuksen terveellisyyteen eli siihen,
miten riskialttiita rakenteet ovat rakennusvirheille tai käytönaikaisille kosteusvaurioille.

kuva
Oulun Rita-aukion koulun ulkoseinärakenteena on 490 mm paksu Poroton S8-kennoharkko ja julkisivuna paikallamuurattu Tervankirjava tiili.

Sisäilman laadun merkitys on entisestään korostunut materiaaleja ja
rakenneratkaisuja valittaessa. Yksiaineisista, keraamisista kennorakoista
rakennettu talo on ulkoseinäratkaisultaan yksinkertainen. Rakenne ei
vaadi erillistä höyrynsulkua, johon kosteus voisi kondensoitua, vaan sen
kosteustekninen toiminta perustuu harkon suureen kosteuskapasiteettiin
ja kykyyn ottaa vastaan ja luovuttaa kosteutta. Tämä tekee rakenteesta
hengittävän ja sisäilman laatua parantavan. Vaikutus perustuu poltetun
savitiilen huokosrakenteen kykyyn tasapainottaa sisäilman lämmön
ja kosteuden vaihtelua kaikkina vuodenaikoina. Rakenteen optimaalinen
toimivuus edellyttää toki myös sisäpuolisilta pintamateriaaleilta hengittävyyttä
esimerkiksi diffuusioavoimia tasoitteita ja sisämaaleja. Asumisen
laatua parantavat myös massiivisen rakenteen vikasietoisuus sekä elinkaaritaloudellisuus.

Kennoharkkorakenne kuivuu nopeasti, sillä siihen ei tuoda rakennusaikana
ylimääräistä kosteutta suurien valujen tai laastimäärien muodossa.
Rakenne ei kutistu ja pintojen viimeistelytyöt voidaan siten aloittaa pian
rungon valmistuttua. Se, että talo saadaan kerralla valmiiksi, on suuri etu
sekä rakentajalle että rakennuttajalle. Tällaiselle hyväksi koetulle rakennustavalle
tulisi olla enemmänkin sijaa suomalaisessa rakennuskulttuurissa.

Kirjoittaja: Juha Karilainen
Rakennustekninen johtaja
Wienerberger Oy Ab
Kuvat: Wienerberger Oy Ab

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Rakennuksille ympäristötase elinkaaren mukaan

Kirjoittaja: Leena Lundell Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin

Varmaa vedenpoistoa Seal in teknologialla

Vuonna 1972 Münchenin Olympiastadionista tuli ensimmäinen rakennus, jonka pintavedenpoistoon käytettiin ACO:n polymeeribetonista valmistettua kourua. Sen ylivoimaisten ominaisuuksien ansiosta tästä ympäristöä säästävästä

Opasteita K-ryhmän päätoimitaloon

K-Kampus K-ryhmän uusi päätoimitalo K-Kampus valmistui kesän 2019 aikana Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus on yli 1 800 työntekijän seitsenkerroksinen, 37 000 m2

Plootu19 -tapahtuma esittelee metallijulkisivuja

Syyskuussa 2019 Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään ’Plootu19’ -tapahtuma, joka keskittyy julkisivujen arkkitehtuuriin ja metallirakenteisiin julkisivuihin. Mukana useita alan yrityksiä ja toimijoita mm.

Plootu19 ja vuoden metallijulkisivu 2019

Julkisivuyhdistys ry Aiemmin muissa Pohjoismaissa kiertänyt metallijulkisivuihin ja niiden arkkitehtuuriin keskittynyt PLOOTU, ruotsalaisittain PLÅT, -tapahtuma saapuu ensi kertaa Suomeen. Julkisivuyhdistys on

Rotia arkkitehtuuriin

Maaliskuussa ilmestynyt Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 tuo jälleen jobinpostia: rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi

Vähimmäistason rakentamista

Petri Annila Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rakentamisen laatu on usein eri medioissa keskustelun aiheena ja valitettavasti useimmin negatiivisten esimerkkien kautta. Näissä keskusteluissa

Värikäs ja viihtyisä uusi lastensairaala

Helsingin Meilahteen sairaala-alueelle rakennettu Uusi lastensairaala on suunnannäyttäjä usealla eri tavalla. Osa sairaalan rahoituksesta kerättiin historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä

Lasista on moneksi nykyajan rakentamisessa

Lasimateriaalit tuovat uutta ilmettä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Koska lasien tekniset ominaisuudet kehittyvät nopeasti, lasiratkaisujen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat niin uudisrakentamisessa kuin korjauskohteissakin –

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä

Nollataloissa myös nolla sisäilmaongelmaa?

RAKENTAMISEEN KOHDISTETAAN eri tahoilta vaatimuksia, joiden yhteensovittaminen ei aina ole saumatonta. Kun tehdään energiatehokkaita rakennuksia, täytyy sisäilman laadusta pitää kiinni kaikin

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa