Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Julkisivuyhdistyksen vuosittainen arkkitehtiopiskelijakilpailun parhaat valittu

Juha Riihelän palkittu ehdotus ”Latvus”. Latvuksen näyttävät lisäkerrosten puujulkisivut on tehty CLT-tilaelementeistä.

Julkisivuyhdistys ry

Julkisivuyhdistyksen periaatteisiin kuuluu sekä laadukkaan julkisivurakentamisen eteenpäin vieminen ohjeistuksia ja julkaisuja teettämällä, että alan opiskelijoiden tukeminen erilaisilla kilpailuilla, joissa korostetaan laadukasta ja esteettisesti kaunista rakentamista. Kerrostalon korjauksen suunnittelukilpailu on Julkisivuyhdistys ry:n rahoittama perinteinen korjausrakentamisen ideakilpailu Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston arkkitehtikoulujen opiskelijoille. Vuosittaisen kilpailun tarkoitus on tuottaa korkeatasoisia, monipuolisia ja toteuttamiskelpoisia ideoita 1960–1980-luvuilla rakennettujen lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä hissien ja lisäkerrosten rakentamiseen. Tänä vuonna palkinnot jaettiin Korjausrakentaminen 2018 ‑tapahtumassa Wanhassa Satamassa.

Vuoden 2017 arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailun kohde oli Espoon Asunnot Oy:n omistama kerrostalokortteli Espoon Iivisniemen lähiössä. Iivisniemen kerrostaloalue on määritelty paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010). Se on aikakaudelleen tyypillinen, arkkitehtonisesti hyvin säilynyt ja ympäristöarvoiltaan merkittävä kohde. Alueen nykyistä asemakaavaa voidaan pitää vanhentuneena, sillä se ei huomioi alueen nyttemmin tunnistettuja kulttuurihistoriallisia arvoja eikä mahdollista lisäkerrosrakentamista. Jotta ideakilpailusta saatiin paras mahdollinen irti, nykyiset asemakaavamääräykset eivät siten sitoneet kilpailijoita.

Kilpailuun saapui 11 ehdotusta. Kilpailun parhaimpina palkintoina jaettiin kaksi II-palkintoa nimimerkeille ”Latvus”, tekijänä Juha Riihelä Tampereen teknillisestä yliopistosta ja ”Pilke”, tekijänä Terhi Koivisto Oulun yliopistosta. Kolmannen palkinnon sai nimimerkki ”Viivakoodi”, tekijänä Olli Pasanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Palkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa varsin korkeana. Ehdotuksissa oli perehdytty kiitettävästi kilpailun tavoitteisiin ja mukana oli ennakkoluulottomia ehdotuksia niin energiatehokkuudessa, materiaalinkäytössä kuin teknisissä ratkaisuissa.

Kilpailun palkintolautakunta piti Juha Riihelän Latvus-ehdotusta tyylikkäänä ja selkeänä kokonaisuutena sekä mielenkiintoisena ja kaupunkikuvallisesti hallittuna.

”Persoonallinen parvekeratkaisu parantaa energiatehokkuutta säilyttäen uudella tavalla nauhaikkunoista tunnusomaisen vaakasuuntaisen arkkitehtuurin. Lisäkerrokset on toteutettu puisista CLT-tilaelementeistä kevyen elegantisti. Teräväreunaisiksi ohenevat seinät ovat taitava yksityiskohta suunnitelmassa. Lisäkerroksissa sisäänvedot ja kaksikerroksiset huoneistot tuovat monipuolisuutta ja vaihtelua asuntosuunnitteluun. Hissi on tehokkaasti ratkaistu ja sen lisäys on onnistuttu toteuttamaan ansiokkaasti ilman uutta vertikaalia teemaa julkisivussa. Ehdotus on teknisesti ja toteutuksen kannalta mietitty.”

Kilpailun järjestivät yhteistyössä Julkisivuyhdistys ry, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratorio, Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitos ja Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunta sekä Espoon Asunnot Oy. Ideakilpailu järjestettiin 10. kerran.
Kuva-aineistoa ja lisää kilpailusta: http://www.julkisivuyhdistys.fi/kilpailuja/

Toni Pakkala
Hallituksen puheenjohtaja, Julkisivuyhdistys ry
Markku Karjalainen
professori, Tampereen teknillinen yliopisto TTY

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.