Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Luonnonkaunis kaupunki

Urbaanit vihertilat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia muotoilulle.

Uudistuvia kaupunginosia rakennetaan tiiviisti ja tehokkaasti.
Modernit kerrostalot ovat tyylikkäitä, ne nojaavat lähelle toisiaan
ja kiipeävät entistä korkeammalle. Julkisivuja katsellessa näyttää siltä,
että kaupunkikuva on saanut yhä enemmän keskieurooppalaisia vaikutteita.
Tonttien pinta-alojen pienentyessä vehreät viherkatot kurkistelevat
yläilmoista
ja taloyhtiöiden komeat istutukset kompensoivat pihamaan
kokoa. Kaupunkikävelyillä havainnoidessaan muotoilijan silmään pistää
erityisesti terassiparvekkeiden määrän kasvu.

Verrattuna aiempien vuosikymmenten parveketyyppeihin, nämä nykyterassit
työntyvät näyttävinä katukuvaan eikä neliömäärissä ole ujosteltu.
Kauttaaltaan lasitetut terassiparvekkeet muodostavat kiinnostavan vyöhykkeen
ulko- ja sisätilan välille. Ulospäin näkyvät, persoonalliset valaistus-
ja kalustusratkaisut herättävät uteliaisuuden: voisiko näissä katetuissa
välitiloissa piileskellä uutta mielenkiintoista haastetta muotoilulle?

Luontoyhteys pitää mielen kirkkaana

Suomalaiset arvostavat luontoa ja rakastavat metsää. Tunnistamme luonnon
hyvinvointivaikutukset, joita erilaiset tutkimukset vahvistavat: ihminen
voi paremmin ollessaan kosketuksissa luontoon. Viime vuosina eri puolilla
maailmaa on keskusteltu siitä, mihin luonnon parantava voima perustuu ja
kuinka metsä vaikuttaa terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin.

Jo Aristoteleen ajoista alkaen filosofit ovat tienneet sen, että kävely
ulkoilmassa selkeyttää mielen ja auttaa ajattelemaan. Yhä tiiviimmin sisätiloissa
aikaansa viettävä multitaskaajien sukupolvi joutuukin pohtimaan,
kuinka säilyttää yhteys luontoympäristöihin nyt ja tulevaisuudessa. On
keksittävä uusia keinoja, jotta nykyihmisen psykologinen sietokyky ei ylittyisi
ahtaassa kaupunkielämässä, ja että ajattelu säilyisi kirkkaana jatkossakin.

kuva
Asuinkerrostalo Helsingissä.
Suunnittelu: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Architects.

Pystypuutarhat säilyttävät vihreytensä ympäri vuoden

Muotoilun näkökulmasta tilanne näyttää valoisalta. Tuodaan luontoa
sinne, missä ihmisetkin ovat. Kaupunkiviljely, terassipuutarha, kaupunkihuvila,
”pystymetsä”. Kuulostaako tutulta? Hienoja vaihtoehtoja on jo olemassa,
kun halutaan muotoilla maanläheisiä ja ympäristöystävällisiä kaupunkeja,
joiden asukkaat voivat hyvin.

Terassit, parvekkeet ja rakennusten katot suovat mainion kasvualustan
urbaanille viljelylle. Eri vuodenaikojen vaihtelevat sääolosuhteet Suomessa
asettavat rajoitteita avoimiin tiloihin, mutta katetut ja lasitetut viherhuoneet
ovatkin jo toinen juttu. Hyvän viljely-ympäristön mahdollisuus
lämpöä tarvitseville kasveille ja syötäville hyötykasveille piilee lasitetuilla
terassiparvekkeilla. Yksinkertaisia ja kevyitä kasvihuoneita on jo nyt saatavana
irtorakenteina. Kiinnostavaa olisi nähdä, millaisia pienoiskasvihuoneita
pysyisi toteuttamaan uusiin kerrostaloihin, jos niiden suunnittelu olisi
osana rakennushanketta.

Kasvit tarvitsevat vettä ja valoa eikä parvekkeelle voi rakentaa mitä
tahansa ilman, että kantavuus on tiedossa. Aurinkovoiman ja sadeveden
hyödyntäminen on täysin mahdollista, mutta vaatii hyvää suunnittelua etukäteen.
Taloyhtiöiden julkisivut saattaisivat saada uutta raikasta ilmettä,
jos terassiparvekkeet kukoistaisivat vihreinä läpi vuoden ja kasveille olisi
järjestetty kestävät olosuhteet.

Houkuttelisiko kekseliäästi muotoiltu urbaani vihertila myös linnut ja
pölyttäjät pysymään kaupunkilaisina? Me tarvitsemme naapuruston monimuotoisuuta
jatkossakin, luonnollisesti.

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Riitta Malve-Tamminen

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.