Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Radikaalia suunnittelua – vai järkevää liiketoimintaa?

Kirjoittaja: Elmeri Nordenswan

Toimin vastuullisuuskoordinaattorina pohjoismaisen kiinteistönomistajan leivissä. Työni painottuu konsernitason vastuullisuustavoitteiden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen ympäristövaikutustemme vähentämiseksi. Kuluvana vuonna keskitymme entistä tiiviimmin materiaalisidonnaisiin päästöihin, sillä on selvää, missä lähivuosien merkittävimmät päästövähennykset piilevät.

Päästöjä kolmannes purkamisesta ja korjaamisesta

Green Building Council Finlandin julkaisemassa Kestävyyden kuntotarkastuksessa todetaan, että ”ilman rakennusmateriaaleista syntyvien päästöjen radikaalia vähenemistä ja positiivisten vaikutusten innovointia Suomen kiinteistö- ja rakennusala ei pysty hoitamaan sille kuuluvaa osuutta ilmastotavoitteista ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen hiilibudjetti ylitetään.”

Raportin mukaan korjausrakentamisen, tilamuutosten ja purkamisen osuus (30 %) kiinteistö- ja rakennusalan päästöistä lähentelee jo uudisrakentamisen kokonaispäästöjä (39 %).

Tilamuutosten merkitystä ei siis sovi aliarvioida.

Hankkeiden materiaalivalinnoista ja tilaratkaisuista vastuussa olevat suunnittelijat ovat avainasemassa. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa päästöjen välttäminen helpointa ja kustannustehokkainta, etenkin kun hiilijalanjälkilaskelmat vakiintuvat osaksi hankkeiden tavanomaisia työkaluja.

Kierrätetyt aulakalusteet tai energiatehokkaat LED-valaisimet ovat osa ratkaisua. Todellinen muutos syntyy pintaa syvemmällä: etsitään tuotevalmistajien vähähiilisimmät mallistot, haastetaan purkutarve, karsitaan työkalupakista hiili-intensiiviset ratkaisut ja laitetaan tilaaja valitsemaan kestämätön suunnitelmaversio kuin lentoyhtiöiden peruutusturvassa: ”Ei kiitos – en halua hankkeestani vähähiilistä, valitsen suuripäästöisen vaihtoehdon.”

Radikaalista standardiksi

Muutoksentekijöitä on lähes aina pidetty ensin radikaaleina ja vasta sitten edelläkävijöinä. Toimistotilojen kevyessäkin ilmeenkohotuksessa tarvitaan usein päästöintensiivisiä tuotteita, kuten kiintokalusteita, lasiseiniä ja uusia lattiamateriaaleja. Nämä muutamat elementit muodostavat suurimman osan hankkeen välittömistä päästöistä. Ne voitaisiin lähes aina asentaa purettaviksi, ja niiden tekninen käyttöikä tekee niistä erinomaisia uudelleenkäyttöön.

Erään 250m2 toimitilamuutoksen hiilijalanjäljeksi laskettiin 2400 kg CO₂e. Jos hankkeessa olisi uudelleenkäytetty muutama lasielementti ja kunnostettuja lattiamateriaaleja, hiilijalanjälki olisi pienentynyt -53 % ja kustannukset -12 %. Radikaalia, vai jo edelläkävijyyttä?

Jos käytettyjä rakennustuotteita voisi hankkia kuten lastenvaatteita?

Voin tilata taaperolle käytettyjä, hyväkuntoisia vaatteita toimitettuna lähikauppaan ja vaihdossa pieneksi jääneet haalarit päätyvät taas edelleen uudelle tarvitsijalle. Käytettyjen lastenvaatteiden hinta-, ympäristö- ja laatusuhde on ylivoimainen uusiin verrattuna, sillä ne kestävät uudelleenkäyttöä erinomaisesti. Sama pätee moniin modernien toimistojen rakennustuotteisiin.

Göteborgissa sijaitseva, Castellumin yhteishankkeena käynnistetty Rebygg-operaattorimalli tekee uudelleenkäytön markkinaehtoisuutta näkyväksi. Rakennusyhtiö purkaa, varastoi, huoltaa ja uudelleenasentaa toimitilamuutoksissa toistuvia rakennustuotteita. Digitaalinen verkkokauppa tarjoaa ajantasaisen inventaarion, josta suunnittelijat voivat valita edullisia, nollapäästöisiä ja helposti uudelleenkäytettäviä tuotteita työmaalle. Ihanan radikaalia!

Elmeri Nordenswan
Kirjoittaja Elmeri Nordenswan on Green Building Council Finlandin vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen ja työskentelee Vastuullisuuskoordinaattorina Castellumilla.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää: figbc.fi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Vähimmäistason rakentamista

Petri Annila Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rakentamisen laatu on usein eri medioissa keskustelun aiheena ja valitettavasti useimmin negatiivisten esimerkkien kautta. Näissä keskusteluissa

Värikäs ja viihtyisä uusi lastensairaala

Helsingin Meilahteen sairaala-alueelle rakennettu Uusi lastensairaala on suunnannäyttäjä usealla eri tavalla. Osa sairaalan rahoituksesta kerättiin historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä

Lasista on moneksi nykyajan rakentamisessa

Lasimateriaalit tuovat uutta ilmettä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Koska lasien tekniset ominaisuudet kehittyvät nopeasti, lasiratkaisujen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat niin uudisrakentamisessa kuin korjauskohteissakin –

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä

Nollataloissa myös nolla sisäilmaongelmaa?

RAKENTAMISEEN KOHDISTETAAN eri tahoilta vaatimuksia, joiden yhteensovittaminen ei aina ole saumatonta. Kun tehdään energiatehokkaita rakennuksia, täytyy sisäilman laadusta pitää kiinni kaikin

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa