Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Opas rakennusperintölain soveltamiseen on julkaistu

Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista.

Rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, eli rakennusperintölakia, käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä silloin, kun on tarpeen suojella erityisen arvokkaita sisätiloja. Rakennusperintölain mukaisia päätöksiä tekee Lupa- ja valvontavirasto, ja niillä on tähän mennessä suojeltu noin 400 kohdetta ja 2000 rakennusta.

Ympäristöministeriö julkaisee oppaan yhtenäistämään tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä sekä turvaamaan rakennussuojelupäätösten yhdenmukaisuutta ja alueellista tasavertaisuutta. Se on tarkoitettu aluehallinnon, museoviranomaisten, kuntien ja muiden rakennusperintölain soveltamisen parissa toimivien käyttöön.

Valtion aluehallinnon uudistus toi muutoksia myös rakennusperintölakiin. Rakennusperintölain mukaisista päätöksistä vastaa 1.1.2026 alkaen valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Rakennusperinnön säilyttämisen valvontatehtäviä hoitaa Lupa- ja valvontaviraston lisäksi Museovirasto. Uudet alueelliset Elinvoimakeskukset puolestaan vastaavat valtionavustuksista ja edistävät rakennusperinnön säilymistä. 

Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Soveltamisopas edistää tätä tavoitetta tarjoamalla selkeän ja ajantasaisen tuen rakennusperintölain soveltamiseen.

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Uusi on aina uusi

Kiire, tiedonpuute ja logistiset vaikeudet jauhoivat vain 15 vuotta vanhat marketin julkisivuelementit tomuksi.

Naapurista mallia viherrakentamiseen

Miksi vähähiiliset ratkaisut ja viherrakentamisen arvostus ovat Ruotsissa selvästi pidemmällä kuin Suomessa? Erot eivät selity vain ilmastolla tai kaupunkirakenteella, vaan ennen kaikkea sillä, miten vihreä infrastruktuuri ymmärretään osaksi yhteiskunnan perusrakenteita, taloutta ja julkista päätöksentekoa.

Uusi on aina uusi

Kiire, tiedonpuute ja logistiset vaikeudet jauhoivat vain 15 vuotta vanhat marketin julkisivuelementit tomuksi.

Naapurista mallia viherrakentamiseen

Miksi vähähiiliset ratkaisut ja viherrakentamisen arvostus ovat Ruotsissa selvästi pidemmällä kuin Suomessa? Erot eivät selity vain ilmastolla tai kaupunkirakenteella, vaan ennen kaikkea sillä, miten vihreä infrastruktuuri ymmärretään osaksi yhteiskunnan perusrakenteita, taloutta ja julkista päätöksentekoa.