Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Puutuotteiden kiertotalouden innovaatiohaaste – kun hukasta tulee raaka-aine

AISboisin valmistama sohvapöytä hyödyntää hirsitaloteollisuuden hukkapuuta. Pöydän pinnassa näkyvät alkuperäiset vaarnatappien reiät kertovat materiaalin tarinaa ja sen syntyperää – osa puun teollista menneisyyttä jää näkyväksi osaksi uutta muotoilua. KUVA: AISbois Oy

Puutuoteteollisuus ry:n, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman ja Viikki Wood & Forest Innovation Hubin järjestämässä innovaatiohaasteessa etsittiin ratkaisuja puun ja puutuotteiden kiertotalouteen – käytännön keinoja, joilla puun arvo voitaisiin säilyttää ja kasvattaa myös sen ensimmäisen käyttöelinkaaren jälkeen. Kilpailun voittaja valittiin 30. lokakuuta Puupäivässä.

Kilpailu kokosi yhteen 18 erilaista ja kunnianhimoista ehdotusta, jotka toivat kiertotalouden eri näkökulmista konkretiaan: uusia tapoja hyödyntää purkupuuta, luoda logistisia ratkaisuja ja muotoilla tuotteita, jotka voidaan elinkaarensa lopussa purkaa ja käyttää uudelleen. Tuomaristo kuvaili kokonaisuutta poikkeuksellisen tasokkaaksi – ehdotukset eivät jääneet konseptien tasolle, vaan osoittivat, että muutos on mahdollista jo nyt.

Finaaliin tiensä raivasivat A-Insinöörit, Olla Architecture & Inlook-konserni, Koskisen Oyj yhdessä K-Groupin ja Purkupiha Oy:n kanssa sekä AISbois, joka lopulta vei voiton.

KUVA: AISbois Oy

AISbois: hukasta raaka-ainetta ja uusi tarina materiaalille

AISbois syntyi tarpeesta antaa hirsitaloteollisuuden hukkapuulle uusi elämä. Suomessa syntyy vuosittain valtavia määriä hylkypaloja – laadukkaita, mutta mitoiltaan tai luokitukseltaan virheellisiä kappaleita, jotka päätyvät usein suoraan polttoon. AISbois halusi kääntää tämän virran toiseen suuntaan: ottaa hukkapuun talteen, luokitella sen ja käyttää materiaalina uusissa tuotteissa.

Yrityksen ratkaisu ei pyri piilottamaan puun historiaa, vaan päinvastoin nostaa sen esiin. Uusissa tuotteissa näkyvät esimerkiksi alkuperäiset vaarnatappien reiät, jotka jäävät juuri siihen, missä ne hirsielementissä aikoinaan olivat. Ne muodostavat osan tuotteen estetiikkaa ja kertovat sen taustasta – siitä, että tämä puu on syntynyt rakennusteollisuuden virrassa, jossa se jäi käyttämättä, mutta sai nyt mahdollisuuden toimia osana uutta tuotetta.

AISboisin lähestymistapa on yhtä aikaa teollinen ja poeettinen. Se ei ainoastaan luo kiertotalouden ratkaisua, vaan myös uudenlaista puun käyttöestetiikkaa: materiaali saa olla epätäydellinen, yksilöllinen ja jälkiä kantava. Tavoitteena ei ole tuottaa uutta puuta muistuttavaa pintaa, vaan antaa valmistusprosessin jälkien muodostaa oma visuaalinen kielensä.

Tuomariston mukaan AISboisin vahvuus oli juuri tässä – se yhdisti liiketoiminnallisen järjen ja muotoilullisen rohkeuden. Ratkaisu oli välittömästi toteuttamiskelpoinen ja helposti skaalattavissa. Yritys suunnittelee myös laajentavansa toimintamalliaan hirsiteollisuuden sivuvirroista mahdollisesti muidenkin massiivipuutuotteiden, kuten CLT:n, hukkaosuuksiin.

Olla Architecture & Inlook kehittivät kiertotalouden periaatteille pohjautuvan väliseinäratkaisun, jossa hyödynnetään CLT:n ylijäämämateriaalia. Purettavuus ja uudelleenkäytettävyys ohjaavat koko tuotesuunnittelua, ja ratkaisu osoitti, että myös sisätilojen elementtirakenteet voivat olla osa suljettua materiaalikiertoa. KUVA: OLLA ARCHITECTURE / INLOOK

Kohti yhteistä tavoitetta

Innovaatiohaasteen merkitys ulottui yksittäistä voittajaa laajemmalle. Se toi saman pöydän ääreen suunnittelijat, teollisuuden, purkutoimijat ja tutkijat – ja osoitti, että puun kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyön laji. Jokainen kilpailuun osallistunut tiimi toi mukanaan palasen ratkaisua, ja yhdessä ne piirsivät kuvaa tulevaisuudesta, jossa puu ei ole kertakäyttöinen vaan jatkuvasti kiertävä materiaali.

Vaikka Niimar Oy:n ja Sistem Oy:n innovaatio ei yltänyt finaaliin, se sai tuomaristolta kiitosta luovasta lähestymistavastaan: veneenvalmistuksessa syntyvä viilun ylijäämä muuntui kevyiksi ja näyttäviksi sermiratkaisuiksi, joissa hukkapuusta syntyi täysin uudenlainen sisustuselementti. KUVA: NIIMAR OY / SISTEM OY

AISboisin voitto muistutti, että kiertotalous ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös tarinankerrontaa: puulla on historia, jota voimme oppia lukemaan ja hyödyntämään. Kun hukasta tulee raaka-ainetta ja jäljistä osa muotoilua, syntyy jotakin aidosti uutta – suomalaisen puun toinen elämä.

Teksti: Sini Koskinen / Puutuoteteollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Bulevardin designkeidas hyvässä vedossa

Vuonna 2015 ovensa avannut Dekostudio on liki 10 vuodessa vakiinnuttanut asemansa rakennus- ja sisustusalan kohtaamispaikkana. Suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakentajien temmellyskentäksi suunniteltu

Inspiraatiota vastuullisuuspolullesi

Kirjoittaja: Julianna Nevari Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti