Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?”
-“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”

Tätä mieltä olivat osallistujat SIOn vastuullisen suunnittelun työryhmän seminaarissa, jossa kiivettiin mielikuvavuorelle, istutettiin vastuullisuuden siemeniä ja pohdittiin erilaisia kestävän suunnittelun keinoja. Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla järjestettyyn tapahtumaan osallistui 50 ammattilaista.

Tapahtuma alkoi Roosa Riskin (Mint & More Creative) luennolla “Vähähiilinen suunnittelu ja tilamuutosten hiilijalanjälki”. Roosa esitti lukuja hiilidioksidipäästöistä, jotka yli kolminkertaistuvat sisätilan elinkaaren ollessa 2,5 vuotta verrattuna 8,5 vuoteen. Roosa painotti päästölaskennan tärkeyttä suunnittelijan apuvälineenä. Lindströmin talon aulatilojen uudistuksessa hiilijalanjälkeä pienennettiin useilla toimenpiteillä. Ennen suunnittelun aloittamista tehtiin materiaali-inventaario, hyödynnettiin jo olemassa olevia materiaaleja, sekä arvioitiin tilojen käytönaikaista hiilijalanjälkeä. Elinkaarta pidennettiin muuntojoustavilla ratkaisuilla. Roosa nosti esiin tärkeimpänä estetiikantajun haastamisen, kriittisen asenteen viherpesuun sekä suunnittelijoiden vastuunkannon.

Taija Maunun (Suunnittelutoimisto Amerikka) luento “Strateginen konseptikehitys – Kestävän suunnittelun lähtökohtana” mielenkiinto kohdistui strategiseen vaiheeseen ennen varsinaisen tilakonseptin kehittämistä. Strategisella otteella tavoitellaan mahdollisimman pitkää uusimissykliä sekä vuokra-aikaa, muuntojoustavuutta, tilojen monikäyttöisyyden hyödyntämistä ja syventymistä liiketoiminnan ytimeen ja malleihin. Tärkeää on asettaa yhteiset tavoitteet asiakkaan kanssa, käyttää yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoja, määrittää projektille oleelliset mittarit ja seurata tavoitteiden toteutumista.

Mervi Karvinen (Muuan Oy) luennoi aiheesta “Oman ammattitaidon lisääminen ja ylläpitäminen kestävän suunnittelun näkökulmasta”, tarjoten käytännöllisiä vinkkejä siitä, mistä löytää lisätietoa vastuullisesta suunnittelusta. Ensimmäisenä mainittiin alan järjestöt, kuten SIO ja FIGBC, joka järjestää koulutuksia ja on julkaissut viime vuonna muun muassa “Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen”. Muista arvokkaista tietolähteistä mainittiin Ympäristöministeriö, Helsingin Kiertotalousklusteri sekä erilaisten materiaali- ja kalustetoimittajien arvokas materiaalitietämys.

Julianna Nevarin (Kompus Oy) esitys “Miten rakentaa oma vastuullisuuspolku?” painotti henkilökohtaista motivaatiota vastuullisuuden takana. Vastuullisuuspolku rakentuu useammasta eri askeleesta. Näitä pääsimme pohtimaan omassa elämässämme mielikuvaharjoitusten ja keskustelun kautta.

Lopuksi saimme kuulla kaikkia luennoitsijoita paneelikeskustelussa, jossa kiperiin kysymyksiin vastasivat heidän lisäkseen myös yleisö. Jo monella käytössä olevia vastuullisen suunnittelun keinoja olivat kiertotalousajattelu, vastuullisten materiaalien käyttö sekä trendien välttäminen. Näiden lisäksi mainittiin muuntojoustavuus, elinkaarisuunnittelu sekä erilaiset päästölaskentatavat.
Paljon keskustelua herätti sisustusarkkitehdin työn tulevaisuus. Kuinka paljon tekoälyä tullaan käyttämään osana suunnittelua ja onko tekoälyn käyttö ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää? Tuleeko sisustusarkkitehti toimimaan korjausrakentamisen ytimessä vai laajenevatko vaikutusmahdollisuudet alan ulkopuolelle? Muuttuvatko käsitykset kauneudesta, ja kuinka se vaikuttaa suunnitteluun? Selvää on, että muutoksia tapahtuu nopealla tahdilla ja tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä oikeanlaisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Lue koko teksti täältä!

Vilma Vanhanen
SIOn vastuullisen suunnittelun työryhmän jäsen

Tiivistänyt: Minna Borg
Kuvat: Roosa Verkasalo

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.