Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?”
-“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”

Tätä mieltä olivat osallistujat SIOn vastuullisen suunnittelun työryhmän seminaarissa, jossa kiivettiin mielikuvavuorelle, istutettiin vastuullisuuden siemeniä ja pohdittiin erilaisia kestävän suunnittelun keinoja. Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla järjestettyyn tapahtumaan osallistui 50 ammattilaista.

Tapahtuma alkoi Roosa Riskin (Mint & More Creative) luennolla “Vähähiilinen suunnittelu ja tilamuutosten hiilijalanjälki”. Roosa esitti lukuja hiilidioksidipäästöistä, jotka yli kolminkertaistuvat sisätilan elinkaaren ollessa 2,5 vuotta verrattuna 8,5 vuoteen. Roosa painotti päästölaskennan tärkeyttä suunnittelijan apuvälineenä. Lindströmin talon aulatilojen uudistuksessa hiilijalanjälkeä pienennettiin useilla toimenpiteillä. Ennen suunnittelun aloittamista tehtiin materiaali-inventaario, hyödynnettiin jo olemassa olevia materiaaleja, sekä arvioitiin tilojen käytönaikaista hiilijalanjälkeä. Elinkaarta pidennettiin muuntojoustavilla ratkaisuilla. Roosa nosti esiin tärkeimpänä estetiikantajun haastamisen, kriittisen asenteen viherpesuun sekä suunnittelijoiden vastuunkannon.

Taija Maunun (Suunnittelutoimisto Amerikka) luento “Strateginen konseptikehitys – Kestävän suunnittelun lähtökohtana” mielenkiinto kohdistui strategiseen vaiheeseen ennen varsinaisen tilakonseptin kehittämistä. Strategisella otteella tavoitellaan mahdollisimman pitkää uusimissykliä sekä vuokra-aikaa, muuntojoustavuutta, tilojen monikäyttöisyyden hyödyntämistä ja syventymistä liiketoiminnan ytimeen ja malleihin. Tärkeää on asettaa yhteiset tavoitteet asiakkaan kanssa, käyttää yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoja, määrittää projektille oleelliset mittarit ja seurata tavoitteiden toteutumista.

Mervi Karvinen (Muuan Oy) luennoi aiheesta “Oman ammattitaidon lisääminen ja ylläpitäminen kestävän suunnittelun näkökulmasta”, tarjoten käytännöllisiä vinkkejä siitä, mistä löytää lisätietoa vastuullisesta suunnittelusta. Ensimmäisenä mainittiin alan järjestöt, kuten SIO ja FIGBC, joka järjestää koulutuksia ja on julkaissut viime vuonna muun muassa “Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen”. Muista arvokkaista tietolähteistä mainittiin Ympäristöministeriö, Helsingin Kiertotalousklusteri sekä erilaisten materiaali- ja kalustetoimittajien arvokas materiaalitietämys.

Julianna Nevarin (Kompus Oy) esitys “Miten rakentaa oma vastuullisuuspolku?” painotti henkilökohtaista motivaatiota vastuullisuuden takana. Vastuullisuuspolku rakentuu useammasta eri askeleesta. Näitä pääsimme pohtimaan omassa elämässämme mielikuvaharjoitusten ja keskustelun kautta.

Lopuksi saimme kuulla kaikkia luennoitsijoita paneelikeskustelussa, jossa kiperiin kysymyksiin vastasivat heidän lisäkseen myös yleisö. Jo monella käytössä olevia vastuullisen suunnittelun keinoja olivat kiertotalousajattelu, vastuullisten materiaalien käyttö sekä trendien välttäminen. Näiden lisäksi mainittiin muuntojoustavuus, elinkaarisuunnittelu sekä erilaiset päästölaskentatavat.
Paljon keskustelua herätti sisustusarkkitehdin työn tulevaisuus. Kuinka paljon tekoälyä tullaan käyttämään osana suunnittelua ja onko tekoälyn käyttö ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää? Tuleeko sisustusarkkitehti toimimaan korjausrakentamisen ytimessä vai laajenevatko vaikutusmahdollisuudet alan ulkopuolelle? Muuttuvatko käsitykset kauneudesta, ja kuinka se vaikuttaa suunnitteluun? Selvää on, että muutoksia tapahtuu nopealla tahdilla ja tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä oikeanlaisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Lue koko teksti täältä!

Vilma Vanhanen
SIOn vastuullisen suunnittelun työryhmän jäsen

Tiivistänyt: Minna Borg
Kuvat: Roosa Verkasalo

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.