Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Pääkirjoitus: Purkaa vai korjata – arkkitehtuurin vaikein valinta

Rakennettu ympäristö on aikamme suurimpia ilmastokysymyksiä – ja samalla yksi vaikeimmin ratkaistavista. Arkkitehtuurissa käydään parhaillaan keskustelua, joka ei ole pelkästään tekninen tai taloudellinen, vaan syvästi arvopohjainen: milloin rakennus ansaitsee uuden elämän, ja milloin sen purkaminen on perusteltua?

Rakentamisen hiilijalanjälki on noussut keskiöön, eikä syyttä. Uudisrakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja sitoo päästöjä vuosikymmeniksi eteenpäin. Samaan aikaan Suomessa korjausvelka kasvaa, rakennuskanta vanhenee ja kaupunkien tiivistämispaineet lisääntyvät. Yhtälö ei ole yksinkertainen. Kaikkea ei voida säilyttää – mutta kaikkea ei myöskään kannata purkaa.

Juuri tässä risteyskohdassa arkkitehdin ja suunnittelijan rooli korostuu. Kyse ei ole vain rakenteiden kunnosta tai energiatehokkuudesta, vaan kyvystä nähdä rakennuksen potentiaali uudessa ajassa. Korjaaminen ei ole kompromissi, vaan parhaimmillaan luova ja resurssiviisas suunnittelutehtävä, jossa olemassa oleva muuttuu arvoksi.

Keskustelussa korostuvat yhteistyö ja kokonaisvaltainen ajattelu. Rakennuttajat, suunnittelijat, viranomaiset ja käyttäjät joutuvat etsimään yhteisiä ratkaisuja tilanteessa, jossa resurssit – niin materiaalit kuin taloudelliset panokset – ovat rajallisia. Samalla päätöksenteon aikajänne pitenee: lyhyen tähtäimen kustannusten rinnalle nousee elinkaariajattelu, jossa ratkaisuja arvioidaan vuosikymmenten perspektiivissä.

Purkaminen voi edelleen olla perusteltua. On rakennuksia, joiden tekninen kunto, muuntojoustamattomuus tai sijainti tekevät korjaamisesta kestämätöntä. Mutta liian usein purkaminen on myös seurausta kapeasta tarkastelusta – laskelmasta, joka ei huomioi rakenteisiin sitoutunutta hiiltä, kulttuurisia arvoja tai kaupunkikuvan jatkuvuutta.

Arkkitehtuurin tehtävä ei ole valita yksiselitteisesti purkamisen tai säilyttämisen puolesta, vaan tehdä näistä valinnoista näkyviä, perusteltuja ja kestäviä. Se edellyttää uudenlaista ammattiylpeyttä: kykyä sanoa ei silloin, kun nopein ratkaisu ei ole paras, ja rohkeutta ehdottaa vaihtoehtoja, jotka vaativat enemmän ajattelua – mutta vähemmän luonnonvaroja.

Kysymys ei lopulta ole vain rakennuksista. Se on siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme – ja mitä olemme valmiita säilyttämään matkalla sinne.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Rakennuksille ympäristötase elinkaaren mukaan

Kirjoittaja: Leena Lundell Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin

Varmaa vedenpoistoa Seal in teknologialla

Vuonna 1972 Münchenin Olympiastadionista tuli ensimmäinen rakennus, jonka pintavedenpoistoon käytettiin ACO:n polymeeribetonista valmistettua kourua. Sen ylivoimaisten ominaisuuksien ansiosta tästä ympäristöä säästävästä

Opasteita K-ryhmän päätoimitaloon

K-Kampus K-ryhmän uusi päätoimitalo K-Kampus valmistui kesän 2019 aikana Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus on yli 1 800 työntekijän seitsenkerroksinen, 37 000 m2

Plootu19 -tapahtuma esittelee metallijulkisivuja

Syyskuussa 2019 Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään ’Plootu19’ -tapahtuma, joka keskittyy julkisivujen arkkitehtuuriin ja metallirakenteisiin julkisivuihin. Mukana useita alan yrityksiä ja toimijoita mm.

Plootu19 ja vuoden metallijulkisivu 2019

Julkisivuyhdistys ry Aiemmin muissa Pohjoismaissa kiertänyt metallijulkisivuihin ja niiden arkkitehtuuriin keskittynyt PLOOTU, ruotsalaisittain PLÅT, -tapahtuma saapuu ensi kertaa Suomeen. Julkisivuyhdistys on

Rotia arkkitehtuuriin

Maaliskuussa ilmestynyt Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 tuo jälleen jobinpostia: rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi

Vähimmäistason rakentamista

Petri Annila Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rakentamisen laatu on usein eri medioissa keskustelun aiheena ja valitettavasti useimmin negatiivisten esimerkkien kautta. Näissä keskusteluissa

Värikäs ja viihtyisä uusi lastensairaala

Helsingin Meilahteen sairaala-alueelle rakennettu Uusi lastensairaala on suunnannäyttäjä usealla eri tavalla. Osa sairaalan rahoituksesta kerättiin historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä

Lasista on moneksi nykyajan rakentamisessa

Lasimateriaalit tuovat uutta ilmettä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Koska lasien tekniset ominaisuudet kehittyvät nopeasti, lasiratkaisujen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat niin uudisrakentamisessa kuin korjauskohteissakin –

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä

Nollataloissa myös nolla sisäilmaongelmaa?

RAKENTAMISEEN KOHDISTETAAN eri tahoilta vaatimuksia, joiden yhteensovittaminen ei aina ole saumatonta. Kun tehdään energiatehokkaita rakennuksia, täytyy sisäilman laadusta pitää kiinni kaikin

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa