Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä ja lahjoituksilla kerättiin sairaalalle lähes 40 miljoonaa euroa. Lastensairaalan kokonaishinta oli 185,5 miljoonaa.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuri painottaa lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta sairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä.

Meilahden lastensairaalan perässä on pitkä rivi valmistumassa olevia sairaalaprojekteja, sillä Suomeen rakennetaan tällä hetkellä sairaaloita yli miljardin euron arvosta. Uuden lastensairaalan tapaan myös näihin rakennuksiin kohdistuu vaatimuksia monelta taholta, ja niiden tulee palvella erilaisia käyttäjäryhmiä moitteettomasti. Vaatimukset koskevat mm. logistiikkaa, turvallisuutta ja muunneltavuutta.

Itse asiassa ”tuotantoputkessa” sairaaloita on viisinkertainen määrä: Maakuntien tilakeskuksen keväisen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin viiden miljardin euron arvosta.

Maakuntien tilakeskus selvitti sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä.

Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin miljardin euron arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

Sairaala Nova on siitäkin mielenkiintoinen tapaus, että se on ensimmäinen 2000-luvulla rakennettava keskussairaala. Novan suunnittelun lähtökohta kiteytyy potilaan ja toiminnan ympärille ja arkkitehtuuri on tärkeässä roolissa luomassa tilat ja puitteet toiminnalle.

Vanhaan sairaalaan verrattuna Nova on arkkitehtuurisesti kompaktimpi, koska pienemmän rakennuksen halutaan tuovan kustannustehokkuutta. Tämä kuitenkin vaatii tarkkaa suunnittelua. Tilojen käytön optimoimisessa tehdäänkin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja analytiikkavälineiden avulla varmistetaan, että rakennuksen kapasiteetti on riittävä.

Ihan pienestä talosta ei silti ole kysymys: sairaalan kokonaispinta-ala on 110 000 brm2 eli kooltaan Nova vastaa neljää Helsingin päärautatieasemaa.

Pohjoisempana Kainuussa taas tehdään Suomen ensimmäistä sairaalarakentamisen allianssihanketta. Työn alla oleva sairaala valmistuu kokonaan vuoteen 2021 mennessä. Uuden päärakennuksen päivystävät ja kiireellisen hoidon tilat – eli ns. ”kuuma sairaala” – sekä tämän vuodeosastot valmistuvat jo vuoden 2019 alkupuolella.

Helsingissä HUS taas tekee historian euromääräisesti suurinta sairaalainvestointia, jonka hinnaksi arvioidaan 280 miljoonaa. Siltasairaalan eli uuden syöpäkeskuksen laajennus ajoittuu vuosille 2018–2022.

Tampereella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin historian suurimmassa rakennushankkeessa Tampereen yliopistollisen keskussairaala saa kolme uudisrakennusta. 200 miljoonan euron projekti valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

Turussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalan arvioidaan valmistuvan loppukesällä 2021. Hintalappu on noin 158 miljoonaa euroa.

Myös esimerkiksi Kouvola, Kotka ja Rovaniemi puskevat omia sairaalahankkeitaan eteenpäin.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.