Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallistaminen (DEI) osana sisustusarkkitehdin työtä

Kirjoittaja: Irene Koukku

Sisustusarkkitehdin selkärankaan on taottu jo opiskeluaikoina ajattelumalli, joka pitää sisällään ergonomisen, ekonomisen ja ekologisen tarkastelun osana päivittäistä työskentelyä.

Yleisessä keskustelussa vastuullisuus mielletään usein ympäristön
huomioivaksi kestäväksi suunnitteluksi ja kiertotalousajatteluksi.
Näiden lisäksi tilasuunnittelussa on onneksi alettu nostaa jo tutumman
osallistamisen ohella keskusteluun vähemmän esillä olleita painotuksia:
monimuotoisuus ja tasa-arvo.

Monimuotoisuuden huomioiminen suunnittelussa tarkoittaa, että tilat
palvelevat eri taustoista tulevia ja erilaisia tarpeita omaavia tilojen käyttäjiä.
Valitettavasti moni tila on yhä suunniteltu kohtuullisen homogeeniselle
käyttäjäjoukolle, mikä jättää huomioimatta esimerkiksi kulttuuristen tai
katsomuksellisten erojen vaikutukset tilojen käyttöön.

Työympäristöistä puhuttaessa tasa-arvoinen tila olisi sellainen, jossa
jokaisella tilan käyttäjällä on mahdollisuus työskennellä tehokkaasti, mukavasti ja turvallisesti ilman, että heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa
rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Tämä tarkoittaa myös psykologista
turvallisuutta. Tila voi parhaimmillaan edesauttaa turvallisuuden
tunteen muodostumista.

Käyttäjien osallistaminen tilasuunnitteluprosessiin on laajaa ja vakiintunutta.
Erilaisissa osallistamisen muodoissa, kuten työpajoissa, kyselyissä
ja kohderyhmähaastatteluissa olisi hyvä jatkossa ottaa esille ja
työstää yhdessä myös DEI-teemoja. Niiden painopisteet ja tarpeet ovat
käyttäjäryhmäkohtaisia aivan kuten tutummatkin, esimerkiksi työtehtävien
luonteeseen liittyvät tarpeet.

Kun työympäristöpuolella on pitkään puhuttu monitilatoimistoista
(Activity-Based Office), puhummeko kohta tämän rinnalta DEI-Based
Office -toimistoista? Vaikka asiakkaallamme ei olisikaan vielä DEI-strategiaa
luotuna, voimme jo ottaa nämä tärkeät asiakokonaisuudet osaksi
tarvekartoitusta ja sisällyttää ne tilasuunnitteluprosessiin.

Irene Koukku
Tilasuunnittelija / Sisustusarkkitehti SIO
OP Osuuskunta / OP Ryhmä

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.