Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Rakennuksen onnistumista voidaan mitata monella mittarilla. Energiatehokkuudelle, hiilijalanjäljelle ja kustannuksille löytyy valtavasti tarkkoja tunnuslukuja ja raja-arvoja. Paljon vaikeampaa onkin mitata sitä, miltä rakennuksessa tuntuu olla.

Päiväkodissa juurikin tilan tunnelmalla on suuri merkitys. Rakennus on yhtä aikaa lasten kasvu- ja oppimisympäristö sekä henkilöstön työpaikka. Päivään kuuluu leikkiä, ruokailua, lepoa, vauhtia ja väistämättä myös paljon ääntä. Tilojen pitää kestää kovaa käyttöä ja samalla tuntua turvallisilta, rauhallisilta ja miellyttäviltä.

Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus tarkasteli puupäiväkoteja tästä näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 puupäiväkodista eri puolilta Suomea. Vastaajista 77 prosenttia toimii tai on aiemmin toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisessa päiväkodissa, joten myös vertailukohtia erilaisista rakennuksista löytyy vastaajilta.

Lähes 80 prosenttia koki puupäiväkodin eroavan muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran. Vahvuuksina nousivat erityisesti rakennuksen ulkonäkö (86 %), sisäilman laatu (75 %), yleinen viihtyisyys (74 %) sekä akustiikka ja melun hallinta (65 %).

”Akustiikka nousi kyselyn
avoimissa vastauksissa
poikkeuksellisen vahvasti esiin.

Päiväkodissa hyvä akustiikka tarkoittaa vähemmän hälyä

Päiväkodissa ääntä kuuluu olla. Lapset leikkivät, laulavat, syövät ja siirtyvät tilasta toiseen. Olennaista on, muuttuuko luonnollinen ääni jatkuvaksi taustahälyksi vai pystytäänkö tilasuunnittelulla ja materiaaleilla pitämään ääniympäristö miellyttävänä.

Juuri tämä näyttää välittyvän puupäiväkotien käyttäjille. Akustiikka nousi kyselyn avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Eräs vastaaja kuvasi kokemustaan näin: ”Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.”

Onnistunut ääniympäristö syntyy tilojen jäsentelystä, rakenteista, pintojen ominaisuuksista, akustisista tuotteista ja detaljiikasta. Puu taipuu tässä moneen: sitä voidaan käyttää rimoitettuna, rei’itettynä tai yhdessä ääntä absorboivien materiaalien kanssa. Samalla akustiikka voidaan rakentaa luontevaksi osaksi tilan arkkitehtuuria – pinnaksi, joka sekä näyttää että tuntuu päiväkotiympäristöön sopivalta.

Kun ratkaisut onnistuvat, käyttäjä ei ajattele absorptiopintoja tai rakenteiden ääneneristävyyttä. Hän huomaa vaikutuksen arjessa. Yksi vastaajista kiteytti sen ehkä parhaiten: ”Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä.”

”Sisäilman laatu sai
vastaajilta paljon kiitosta.

Puu koetaan lämpimänä – eikä vain silmillä

Myös sisäilman laatu sai vastaajilta paljon kiitosta. Tulos on kiinnostava, sillä puulla on materiaaliominaisuuksia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa sisäympäristöön. Puun hygroskooppisuus tarkoittaa, että se pystyy sitomaan ilmasta kosteutta ja luovuttamaan sitä takaisin ilman kuivuessa. Näkyvät puupinnat voivat näin tasata sisäilman kosteusvaihteluita.

Puun materiaaliominaisuudet ja käyttäjien kokemukset kohtaavat kiinnostavalla tavalla myös sisäilmaa koskevissa vastauksissa: 75 prosenttia vastaajista nosti sisäilman laadun puupäiväkotien vahvuudeksi. Sisäilman kokemukseen vaikuttaa aina kokonaisuus – ilmanvaihto, rakennusfysiikka, materiaalit ja rakennuksen käyttö – ja puun kyky tasata sisäilman kosteusvaihteluita on yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta.

Sama yhteys löytyy sanoista lämmin ja kodikas, jotka toistuivat vastauksissa. Puun lämpimyys ei ole pelkästään visuaalinen mielikuva. Puu johtaa lämpöä huomattavasti heikommin kuin esimerkiksi teräs ja betoni, minkä vuoksi se ei vie kosketuksessa lämpöä iholta yhtä nopeasti ja tuntuu siksi lämpimämmältä ihoa vasten.

Päiväkodissa materiaalin aistittavuus korostuu. Lapset katsovat rakennusta eri korkeudelta kuin aikuiset, istuvat lattialla, nojaavat seiniin ja koskettavat pintoja. Materiaali ei ole vain rakennuspiirustukseen tehty valinta, vaan konkreettinen osa päivittäistä ympäristöä.

Eräs vastaaja kuvasi kokemusta näin: ”Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.”

”Puurakentamisen merkitys kasvaa
osana rakentamisen vähähiilisyystavoitteita.

Rakennuksia ei tehdä laskelmia varten

Puurakentamisen merkitys kasvaa osana rakentamisen vähähiilisyystavoitteita. Keskustelu hiilijalanjäljestä, hiilivarastoista ja päästöistä on tärkeää, eikä syyttä. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen rakennuksen ilmastovaikutus on.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että rakennuksia ei tehdä laskelmia varten vaan ihmisille.

Päiväkotien johtajien kokemukset tuovatkin vähähiilisyyskeskustelun rinnalle kiinnostavan näkökulman: materiaalivalinnalla voi olla merkitystä paitsi rakennuksen ympäristövaikutuksiin myös siihen, millaisena valmis tila koetaan.

Puu ei yksin takaa hyvää päiväkotia. Onnistunut rakennus syntyy arkkitehtuurin, materiaalien, akustiikan, teknisten järjestelmien ja käyttäjien tarpeiden yhteensovittamisesta. Siksi valmistuneiden rakennusten käyttäjäkokemuksia kannattaisi myös kerätä nykyistä järjestelmällisemmin ja palauttaa tätä tietoa seuraavien kohteiden suunnitteluun.

Kyselyn tuloksissa puusta puhutaankin lopulta yllättävän vähän puuna. Sen sijaan puhutaan rauhallisuudesta, lämmöstä, kodikkuudesta, hyvästä sisäilmasta ja toimivasta arjesta.

Ehkä juuri siinä onnistunut materiaalivalinta näkyy parhaimmillaan: käyttäjän ei tarvitse tietää, miksi tila tuntuu hyvältä. Hän vain huomaa, että se tuntuu hyvältä.

Faktaa tutkimuksesta • 41 vastaajaa • 34 puupäiväkotia eri puolilta Suomea • yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista mukana • 77 % vastaajista toimii tai on toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisen päiväkodin johtajana • lähes 80 % koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran • 86 % nosti esiin rakennuksen ulkonäön • 75 % sisäilman laadun • 74 % yleisen viihtyisyyden • 65 % akustiikan ja melun hallinnan

Teksti: Sini Koskinen, Johtava asiantuntija / Puutuoteteollisuus ry