Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Mikromanagerointi – miten säilyttää luovan työn ilo?

Teksti: Petra-Miisa Juusenaho

Luulin nuorena yrittäjänä, että todellisuudesta erkaantunut aikataulutus ja budjetointi olisivat sisustusarkkitehdin työn sadistisimpia puolia. Sitten työskentelin mikromanagerin projektissa.

MIKROMANAGEROINTI ON työelämän ilmiö, jossa puututaan toisten
tekemisen pienempiinkin yksityiskohtiin. Kun mikromanageri jakaa
työtehtäviä, hän myös kertoo, miten ne tehdään. Mikromanageri ei usko,
että asioita saadaan aikaiseksi ilman jatkuvaa johtamisinterventiota.

Näin ollen hankkeessa on mukana henkilö, joka on lähtökohtaisesti
kaikkia muita ammattilaisia osaavampi.

Luottamuksen merkitys korostuu luovalla toimialalla. Luovia asiantuntijoita
yhdistää korkea suoritustarve ja kunnianhimoinen suhtautuminen
työskentelyyn. Tuntemukset oman ammattitaidon aliarvioinnista tai luovan
vapauden rajoittamisesta nakertavat motivaatiota.

Sanotaan, että mikromanagerointi liittyy esimiesasemaan, mutta yhtä
hyvin myös asiakas tai pääsuunnittelija voi mikrojohtaa. Mikrojohtaja käyttää
valtaansa, koska hän voi.

Suunnittelijaperspektiivistä katsottuna mikromanageroinnin ja onnistuneen
suunnitteluohjauksen välillä on raja. Kenenkään intresseissä ei ole
koordinaation puute, eikä yksikään suunnittelija halua jäädä itseohjautuvasti
suoriutumaan työkuormastaan. Luottamus toistemme ammattitaitoon
on välttämätöntä. Luovat prosessit kaipaavat johtamismalleja, joissa
yhdessä asetetut tavoitteet ja selkeä kommunikaatio ovat keskiössä. Tarvitaan
reunaehdot tekemiselle, jotta kukin voi tahollaan ohjautua yhteiseen
suuntaan. Suunnittelua ohjaavan ydintehtävä ei ole johtaa “ylhäältä
alaspäin”, vaan saada suunnittelutiimi toimimaan tarkoituksenmukaisella
tavalla ja oltava niin sanotusti samalla puolella pöytää. Kysymys on viime
kädessä suunnittelijan vapaudesta toimia itsenäisesti yhteisesti määritellyn
raamin sisällä.

Petra-Miisa Juusenaho
sisustusarkkitehti TaM, SIO, SI

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Kaikki, mikä arkkitehtuurissa menee pieleen

Arkkitehtuurin ala kohtaa lukuisia rakenteellisia ja kulttuurisia haasteita. Edwin Heathcoten mukaan arkkitehdit, erityisesti nuoremmat ammattilaiset, kantavat syvää syyllisyyden tunnetta rakennusalan ympäristö-,

Ympäristövastuulliset valinnat

Jokainen rakennusprojeksi kuluttaa luonnonvaroja. Rakennus kuluttaa energiaa ja vettä ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä sekä rakennusvaiheessa, että käytön aikana. Jätettä syntyy purkuvaiheessa tai

Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen

Sisustusarkkitehdit ja muotoilijat ovat avainasemassa, kun työn tekemisen muutoksia pohditaan. Koulutetuilla suunnittelijoilla on eväitä ja osaamista muutosprosessien läpiviemisessä. Suunnittelijoita askarruttavat tulevaisuuden

Kohti kestävää suunnittelua

Viime vuosisadan alussa, jopa puoleen väliin saakka rakentamiskulttuuri perustui kokemukseen ja historiaan. Rakennettiin hyväksi havaituilla menetelmillä ja tuotteilla. Rakennusosiin ja -materiaaleihin

Kotihäpeä vai kotionni?

Millaiset hetket eletystä elämästä jäävät mieleesi: Liittyvätkö ne siistiin kotiin vai esimerkiksi ystävien kanssa jaettuihin hetkiin?” -Katarina Meskanen- LAPSUUDENKODISSA MEILLÄ oli

Vihersisustus tuo luonnon osaksi sisätiloja

Näyttävät kasviseinät ja -pylväät ovat katseen vangitsevia tunnelman luojia. Viherkasvien lisäksi sammalista ja jäkälistä voi luoda säväyttäviä sisustusratkaisuja. Runsaat toteutukset viehättävät

Voimauttava vihreys – ergonomiaa aivoille!

Ilmeikäs vihersisustus tuottaa hyvää oloa ja onnellisuutta tilojen käyttäjille. Elävistä kasveista saa virtaa ajatteluun ja voimaa edetä kohti tavoitteita. ”Ihmiset työskentelevät

Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen