Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen muotoiluun pääsee tutustumaan globaalisti.

KORONA TEKI lähes yhdessä yössä sen, mitä työympäristömuutoksen
agentit ovat vuosikymmenten sitkeällä työllä yrittäneet saavuttaa. Etätyö
kuuluu nyt kaikille.

Pandemian myötä työympäristökuvioissa on nähty yllätyskäänteitä.
Esimerkiksi se, että kun suuri osa tietotyöläisistä on valinnut työskentelyn
hybridimallin, monet taitavalla muutosjohtamisella aikaansaadut toimistokonseptit
voisi rutistaa tuoreeltaan roskakoriin. Teoria työympäristöjen
viihtyvyydestä, tuottavuudesta ja tilatehokkuudesta täytyy kirjoittaa
uudelleen.

Työpaikoilla arvuutellaan nyt, kuinka paljon toimitilaa oikeastaan tarvitaan?
Ja ehkä vielä suurempi kysymys on, että millaista työtilan pitäisi
jatkossa olla? Mitä työnantajan tiloihin tullaan tekemään, ja mitä niiltä
oikeastaan
odotetaan?

Tilat johtamisen välineenä

Työvoimaa tarvitaan monella alalla entistä kipeämmin. Osaajista on pulaa,
ja hyvät työolosuhteet tiloineen tunnetaan yhtenä tärkeimmistä kilpailuvalteista.
Toimitilat on jo pitkään nähty johtamisen välineenä ja niihin on satsattu
paljon. Nyt toimitiloissa on tyhjää.

Kauniisti sisustetuissa, huolella ja hyvällä ergonomialla rakennetuissa
monitilatoimistoissa ei kaiu enää lainkaan tilankäytön tehostamisen
mantra. Neliöitä per käyttäjä on enemmän kuin koskaan. Paikkansa voi
valita tarkoituksenmukaisesti työtehtävän mukaan tai ihan vaikka vain fiiliksellä;
nojatuolin, sohvan, raikkaan viherkeitaan tai viihtyisän kahvinurkkauksen,
mikä parhaalta tuntuu. Kaikki on vapaata riistaa, mene ja valitse.

Mutta mitä ihminen todella valitsee, kun huippuunsa hiotun monitilan
rinnalle on noussut jotain vieläkin vetovoimaisempaa? Kuumottava
työympäristöuutuus
on aikaan ja etäisyyteen sitomaton monipaikkaisuus.

Opetushallitus 2021 / KVA Arkkitehdit Oy.

Uudenajan työtilakonseptit

Viimeinen puolitoistavuotta on ollut tilasuunnittelun näkökulmasta mielenkiintoista
aikaa muun muassa siksi, että täysin uudenlaisia työtilaratkaisuja
syntyy aivan itsestään. Kekseliäimmät etätyöläiset ovat virittäneet
työpisteensä löylyhuoneisiin, lasitetuille parvekkeille tai rakentaneet
muuntojoustavia ja koottavia seisomatyöpisteitä mitä pienempiin tiloihin.

Tuskin kukaan on nähnyt työurallaan yhtä
monta kirjahyllyä, avokeittiötä, ruokailutilaa
tai makuuhuoneen nurkkaa kuin edeltävinä
kuukausina. Yrityksen visuaalisen ilmeen voi
rakentaa virtuaaliseen työtilaan digitaalisesti,
mutta aina imagoa ei tunnu haittaavaan taustalla
kuivuvat pyykit, lasten lelut tai hulinat.
Verkkotapaamisissa yritysilme tuntuu olevan
jotenkin niin last season.

Vaikka vielä ei varmuudella tiedetä, millaiseksi
tulevaisuuden työympäristöt muotoutuvat
ja millaisia yhteisöjä monipaikkaisuus
tuottaa, mutta sen ainakin tiedämme,
että ihmisen ergonomian tarve ei ole tällä
välin kadonnut. Työtiloilta vaaditaan jatkossakin
kehoystävällisiä kalusteita ja tilaratkaisuja,
jotka mahdollistavat yhteistyön, keskittymisen
ja luovuutta ruokkivan vuorovaikutuksen.
Sisustusarkkitehdit ovat valmiina, kun uusien
monipaikkaisten tilakonseptien yhteissuunnitteluaika
koittaa.

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Paavo Lehtonen

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.