Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Opetushallitus 2021 / KVA Arkkitehdit Oy.

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen muotoiluun pääsee tutustumaan globaalisti.

KORONA TEKI lähes yhdessä yössä sen, mitä työympäristömuutoksen
agentit ovat vuosikymmenten sitkeällä työllä yrittäneet saavuttaa. Etätyö
kuuluu nyt kaikille.

Pandemian myötä työympäristökuvioissa on nähty yllätyskäänteitä.
Esimerkiksi se, että kun suuri osa tietotyöläisistä on valinnut työskentelyn
hybridimallin, monet taitavalla muutosjohtamisella aikaansaadut toimistokonseptit
voisi rutistaa tuoreeltaan roskakoriin. Teoria työympäristöjen
viihtyvyydestä, tuottavuudesta ja tilatehokkuudesta täytyy kirjoittaa
uudelleen.

Työpaikoilla arvuutellaan nyt, kuinka paljon toimitilaa oikeastaan tarvitaan?
Ja ehkä vielä suurempi kysymys on, että millaista työtilan pitäisi
jatkossa olla? Mitä työnantajan tiloihin tullaan tekemään, ja mitä niiltä
oikeastaan
odotetaan?

Tilat johtamisen välineenä

Työvoimaa tarvitaan monella alalla entistä kipeämmin. Osaajista on pulaa,
ja hyvät työolosuhteet tiloineen tunnetaan yhtenä tärkeimmistä kilpailuvalteista.
Toimitilat on jo pitkään nähty johtamisen välineenä ja niihin on satsattu
paljon. Nyt toimitiloissa on tyhjää.

Kauniisti sisustetuissa, huolella ja hyvällä ergonomialla rakennetuissa
monitilatoimistoissa ei kaiu enää lainkaan tilankäytön tehostamisen
mantra. Neliöitä per käyttäjä on enemmän kuin koskaan. Paikkansa voi
valita tarkoituksenmukaisesti työtehtävän mukaan tai ihan vaikka vain fiiliksellä;
nojatuolin, sohvan, raikkaan viherkeitaan tai viihtyisän kahvinurkkauksen,
mikä parhaalta tuntuu. Kaikki on vapaata riistaa, mene ja valitse.

Mutta mitä ihminen todella valitsee, kun huippuunsa hiotun monitilan
rinnalle on noussut jotain vieläkin vetovoimaisempaa? Kuumottava
työympäristöuutuus
on aikaan ja etäisyyteen sitomaton monipaikkaisuus.

kuva
Opetushallitus 2021 / KVA Arkkitehdit Oy.

Uudenajan työtilakonseptit

Viimeinen puolitoistavuotta on ollut tilasuunnittelun näkökulmasta mielenkiintoista
aikaa muun muassa siksi, että täysin uudenlaisia työtilaratkaisuja
syntyy aivan itsestään. Kekseliäimmät etätyöläiset ovat virittäneet
työpisteensä löylyhuoneisiin, lasitetuille parvekkeille tai rakentaneet
muuntojoustavia ja koottavia seisomatyöpisteitä mitä pienempiin tiloihin.

Tuskin kukaan on nähnyt työurallaan yhtä
monta kirjahyllyä, avokeittiötä, ruokailutilaa
tai makuuhuoneen nurkkaa kuin edeltävinä
kuukausina. Yrityksen visuaalisen ilmeen voi
rakentaa virtuaaliseen työtilaan digitaalisesti,
mutta aina imagoa ei tunnu haittaavaan taustalla
kuivuvat pyykit, lasten lelut tai hulinat.
Verkkotapaamisissa yritysilme tuntuu olevan
jotenkin niin last season.

Vaikka vielä ei varmuudella tiedetä, millaiseksi
tulevaisuuden työympäristöt muotoutuvat
ja millaisia yhteisöjä monipaikkaisuus
tuottaa, mutta sen ainakin tiedämme,
että ihmisen ergonomian tarve ei ole tällä
välin kadonnut. Työtiloilta vaaditaan jatkossakin
kehoystävällisiä kalusteita ja tilaratkaisuja,
jotka mahdollistavat yhteistyön, keskittymisen
ja luovuutta ruokkivan vuorovaikutuksen.
Sisustusarkkitehdit ovat valmiina, kun uusien
monipaikkaisten tilakonseptien yhteissuunnitteluaika
koittaa.

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Paavo Lehtonen

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.