Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Opetushallitus 2021 / KVA Arkkitehdit Oy.

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen muotoiluun pääsee tutustumaan globaalisti.

KORONA TEKI lähes yhdessä yössä sen, mitä työympäristömuutoksen
agentit ovat vuosikymmenten sitkeällä työllä yrittäneet saavuttaa. Etätyö
kuuluu nyt kaikille.

Pandemian myötä työympäristökuvioissa on nähty yllätyskäänteitä.
Esimerkiksi se, että kun suuri osa tietotyöläisistä on valinnut työskentelyn
hybridimallin, monet taitavalla muutosjohtamisella aikaansaadut toimistokonseptit
voisi rutistaa tuoreeltaan roskakoriin. Teoria työympäristöjen
viihtyvyydestä, tuottavuudesta ja tilatehokkuudesta täytyy kirjoittaa
uudelleen.

Työpaikoilla arvuutellaan nyt, kuinka paljon toimitilaa oikeastaan tarvitaan?
Ja ehkä vielä suurempi kysymys on, että millaista työtilan pitäisi
jatkossa olla? Mitä työnantajan tiloihin tullaan tekemään, ja mitä niiltä
oikeastaan
odotetaan?

Tilat johtamisen välineenä

Työvoimaa tarvitaan monella alalla entistä kipeämmin. Osaajista on pulaa,
ja hyvät työolosuhteet tiloineen tunnetaan yhtenä tärkeimmistä kilpailuvalteista.
Toimitilat on jo pitkään nähty johtamisen välineenä ja niihin on satsattu
paljon. Nyt toimitiloissa on tyhjää.

Kauniisti sisustetuissa, huolella ja hyvällä ergonomialla rakennetuissa
monitilatoimistoissa ei kaiu enää lainkaan tilankäytön tehostamisen
mantra. Neliöitä per käyttäjä on enemmän kuin koskaan. Paikkansa voi
valita tarkoituksenmukaisesti työtehtävän mukaan tai ihan vaikka vain fiiliksellä;
nojatuolin, sohvan, raikkaan viherkeitaan tai viihtyisän kahvinurkkauksen,
mikä parhaalta tuntuu. Kaikki on vapaata riistaa, mene ja valitse.

Mutta mitä ihminen todella valitsee, kun huippuunsa hiotun monitilan
rinnalle on noussut jotain vieläkin vetovoimaisempaa? Kuumottava
työympäristöuutuus
on aikaan ja etäisyyteen sitomaton monipaikkaisuus.

kuva
Opetushallitus 2021 / KVA Arkkitehdit Oy.

Uudenajan työtilakonseptit

Viimeinen puolitoistavuotta on ollut tilasuunnittelun näkökulmasta mielenkiintoista
aikaa muun muassa siksi, että täysin uudenlaisia työtilaratkaisuja
syntyy aivan itsestään. Kekseliäimmät etätyöläiset ovat virittäneet
työpisteensä löylyhuoneisiin, lasitetuille parvekkeille tai rakentaneet
muuntojoustavia ja koottavia seisomatyöpisteitä mitä pienempiin tiloihin.

Tuskin kukaan on nähnyt työurallaan yhtä
monta kirjahyllyä, avokeittiötä, ruokailutilaa
tai makuuhuoneen nurkkaa kuin edeltävinä
kuukausina. Yrityksen visuaalisen ilmeen voi
rakentaa virtuaaliseen työtilaan digitaalisesti,
mutta aina imagoa ei tunnu haittaavaan taustalla
kuivuvat pyykit, lasten lelut tai hulinat.
Verkkotapaamisissa yritysilme tuntuu olevan
jotenkin niin last season.

Vaikka vielä ei varmuudella tiedetä, millaiseksi
tulevaisuuden työympäristöt muotoutuvat
ja millaisia yhteisöjä monipaikkaisuus
tuottaa, mutta sen ainakin tiedämme,
että ihmisen ergonomian tarve ei ole tällä
välin kadonnut. Työtiloilta vaaditaan jatkossakin
kehoystävällisiä kalusteita ja tilaratkaisuja,
jotka mahdollistavat yhteistyön, keskittymisen
ja luovuutta ruokkivan vuorovaikutuksen.
Sisustusarkkitehdit ovat valmiina, kun uusien
monipaikkaisten tilakonseptien yhteissuunnitteluaika
koittaa.

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Paavo Lehtonen

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Tehokasta äänenvaimennusta urheiluhalleihin

OC Parocin kehittämä uusi äänenvaimennuslevy PAROC Resono tarjoaa tehokasta äänenvaimennusta teollisuushalleihin, tuotantotiloihin, urheiluareenoille, jäähalleihin ja uimahalleihin. Se soveltuu erityisesti korkeisiin tiloihin, joissa äänenvaimennuskyky on tärkeämpi valintakriteeri kuin viimeistelty ulkonäkö.

Kestävät materiaalivalinnat vaativat muutakin kuin CO₂-luvun tarkastelua 

Rakennussektori käyttää valtavia määriä raaka-aineita, mutta vain 12,2 prosenttia EU:ssa käytetyistä materiaaleista on peräisin kierrätetyistä raaka-aineista. Samaan aikaan EU painottaa kiertotalouden vahvistamista ja resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Lattiavalmistaja Gerflor peräänkuuluttaakin materiaalien ympäristövaikutusten arviointiin entistä laajempaa näkökulmaa, jossa CO₂-jalanjälkeä ja raaka-aineiden alkuperää ei tarkastella muista vaikuttavista tekijöistä erillisinä. 

Tekoäly muuttaa muotoilutyötä ja kasvattaa suunnitteluasiantuntijuuden arvoa

Tekoäly muuttaa muotoilualan työtä nopeasti, mutta ei poista muotoiluosaamisen tarvetta. Päinvastoin: tekoälyn yleistyessä suunnittelun ydin korostuu: ihmislähtöinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja kyky arvioida ratkaisujen laatua. Ornamon Design Pulssi 2026 -kyselyn mukaan tekoälystä on tulossa muotoilualalla keskeinen kilpailutekijä.

Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon Busanissa Etelä-Koreassa 19.–29.7.2026 pidetyssä 48. istunnossaan. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta eri puolilta Suomea.

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.