Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä ja lahjoituksilla kerättiin sairaalalle lähes 40 miljoonaa euroa. Lastensairaalan kokonaishinta oli 185,5 miljoonaa.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuri painottaa lapsipotilaiden ja heidän omaistensa viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Suuresta koostaan huolimatta sairaalan arkkitehtuurissa korostuvat avoimuus, kontakti ympäristöön ja lasten huomioiminen sairaanhoidon erityisryhmänä.

Meilahden lastensairaalan perässä on pitkä rivi valmistumassa olevia sairaalaprojekteja, sillä Suomeen rakennetaan tällä hetkellä sairaaloita yli miljardin euron arvosta. Uuden lastensairaalan tapaan myös näihin rakennuksiin kohdistuu vaatimuksia monelta taholta, ja niiden tulee palvella erilaisia käyttäjäryhmiä moitteettomasti. Vaatimukset koskevat mm. logistiikkaa, turvallisuutta ja muunneltavuutta.

Itse asiassa ”tuotantoputkessa” sairaaloita on viisinkertainen määrä: Maakuntien tilakeskuksen keväisen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin viiden miljardin euron arvosta.

Maakuntien tilakeskus selvitti sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä.

Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin miljardin euron arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

Sairaala Nova on siitäkin mielenkiintoinen tapaus, että se on ensimmäinen 2000-luvulla rakennettava keskussairaala. Novan suunnittelun lähtökohta kiteytyy potilaan ja toiminnan ympärille ja arkkitehtuuri on tärkeässä roolissa luomassa tilat ja puitteet toiminnalle.

Vanhaan sairaalaan verrattuna Nova on arkkitehtuurisesti kompaktimpi, koska pienemmän rakennuksen halutaan tuovan kustannustehokkuutta. Tämä kuitenkin vaatii tarkkaa suunnittelua. Tilojen käytön optimoimisessa tehdäänkin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja analytiikkavälineiden avulla varmistetaan, että rakennuksen kapasiteetti on riittävä.

Ihan pienestä talosta ei silti ole kysymys: sairaalan kokonaispinta-ala on 110 000 brm2 eli kooltaan Nova vastaa neljää Helsingin päärautatieasemaa.

Pohjoisempana Kainuussa taas tehdään Suomen ensimmäistä sairaalarakentamisen allianssihanketta. Työn alla oleva sairaala valmistuu kokonaan vuoteen 2021 mennessä. Uuden päärakennuksen päivystävät ja kiireellisen hoidon tilat – eli ns. ”kuuma sairaala” – sekä tämän vuodeosastot valmistuvat jo vuoden 2019 alkupuolella.

Helsingissä HUS taas tekee historian euromääräisesti suurinta sairaalainvestointia, jonka hinnaksi arvioidaan 280 miljoonaa. Siltasairaalan eli uuden syöpäkeskuksen laajennus ajoittuu vuosille 2018–2022.

Tampereella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin historian suurimmassa rakennushankkeessa Tampereen yliopistollisen keskussairaala saa kolme uudisrakennusta. 200 miljoonan euron projekti valmistuu vuoteen 2020 mennessä.

Turussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalan arvioidaan valmistuvan loppukesällä 2021. Hintalappu on noin 158 miljoonaa euroa.

Myös esimerkiksi Kouvola, Kotka ja Rovaniemi puskevat omia sairaalahankkeitaan eteenpäin.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.