Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Kaupunkiluonto ohjaa yhä vahvemmin kaupunkisuunnittelua

Kirjoittajat Maija Bergström vas., Helsingin kaupunki ja Ella Lahtinen, Green Building Council Finland, työskentelevät yhdessä ARVO-hankkeessa.

Kirjoittajat: Maija Bergström & Ella Lahtinen

Yli kolmannes suomalaisista asuu kuuden suurimman kaupungin alueella – ja kaupunkilaisten määrän kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä. Kasvu keskittyy pääosin jo rakennettuihin alueisiin, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungeissa tullaan asumaan yhä tiiviimmin. Tiiviillä kaupunkirakenteella on monia hyötyjä, kuten joukkoliikenteen ja palveluiden saavutettavuuden paraneminen, mutta haittapuolena on heikentynyt kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Kaupunkisuunnittelussa luonto on usein se, joka joutuu väistämään.

Tiiviit kaupungit ovat erityisen alttiita sään ääri-ilmiöille. Lämpösaarekeilmiö vahvistaa entisestään helteiden vaikutusta, ja kovien pintojen määrä hankaloittaa lisääntyvien rankkasateiden tuomien vesimassojen hallintaa. Kun kaupungit tiivistyvät entisestään, ongelmat korostuvat.

Kaupunkiluonto on keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luontokadon torjumista. Monimuotoinen luonto tarjoaa konkreettisia hyötyjä: se varjostaa ja viilentää kuumina päivinä, imeyttää ja puhdistaa hulevesiä, sitoo hiiltä ja tarjoaa elinympäristöjä lukuisille lajeille. Lisäksi se tukee asukkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Edut ovat kiistattomat.

Mikä siis jarruttaa kaupunkiluonnon säilyttämistä ja lisäämistä?

Selvityksissä on tunnistettu kolme merkittävää estettä:

1. Luonto jää usein muun maankäytön varjoon. Liikenne, kunnallistekniikka ja rakennusoikeus ohjaavat suunnittelua vahvasti.

2. Luonnon taloudellista arvoa ei tunnisteta päätöksenteossa. Sen hyödyt eivät näy samalla tavalla kuin esimerkiksi rakennettujen neliöiden tuotot.

3. Osaamista ja tietoa puuttuu. Kaikilla toimijoilla ei ole riittävästi tietoa luonnon hyödyistä tai keinoista tuoda ne suunnittelun tueksi.

Monimuotoinen ja runsas kaupunkiluonto ohjaa yhä vahvemmin kaupunkisuunnittelua. On tarvetta uudenlaisille kaupunkikehittämisen periaatteille sekä suunnittelua tukeville työkaluille, jotka auttavat tekemään luonnon arvoista näkyviä ja vertailukelpoisia.

Yksi tällainen on alueellinen viherkerroin, jota kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien, Aalto-yliopiston ja Green Building Council Finlandin yhteisessä ARVO-hankkeessa.

Alueellisen viherkertoimen tueksi on hankkeessa laadittu kaupunkiluontoa kuvaavat rakennetun ympäristön luontotyypit. Näiden avulla voidaan entistä tarkemmin kuvata, millaisia viheralueita kaupungissa on. Erilaisilla alueilla, siis luontotyypeillä, on erilainen kyky ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, viilentää lämpöä sitovaa kaupunkiympäristöä, sitoa ja varastoida hiiltä, viivyttää ja puhdistaa hulevesiä ja tuottaa hyvinvointivaikutuksia ihmisille.

Alueellinen viherkerroin -työkalu käyttää luontotyypittelyä määrittämään, kuinka arvokasta tarkasteltavan alueen kaupunkivihreä on luonnon monimuotoisuuden, ilmastoviisauden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Aina hyödyn lisäämiseen ei tarvita lisää pinta-alaa, vaan voidaan keskittyä nostamaan nykyisen luontotyypin laatutasoa, ja näin lisätä sen kykyä tuottaa enemmän ekosysteemipalveluita.

Alueellisen viherkertoimen tuottaman tiedon avulla voidaan vertailla eri suunnitteluratkaisuja keskenään, tehdä näkyväksi niiden pitkän aikavälin vaikutuksia ja tukea parempaa päätöksentekoa. Alueellinen viherkerroin auttaa myös suunnittelemaan alueiden käyttöä ja hoitoa niin, että luonnon tarjoamat hyödyt säilyvät mahdollisimman hyvin.


Maija Bergström


Ella Lahtinen

Kirjoittajat Maija Bergström vas., Helsingin kaupunki ja Ella Lahtinen, Green Building Council Finland, työskentelevät yhdessä ARVO-hankkeessa. Hankkeen päätösseminaari järjestetään 19.11.2025. Lue lisää ja osallistu figbc.fi/arvo

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää: figbc.fi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Arkkitehtuurikoulutus murroksessa

Onko arkkitehtuurikoulutus Suomessa kriisissä? Opiskelijat valmistuvat perinteisiin käytäntöihin ja ylityökulttuuriin tottuneina, usein itseään kuluttaen, sen sijaan että he saisivat valmiudet kestävään

Rakennuksille ympäristötase elinkaaren mukaan

Kirjoittaja: Leena Lundell Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin

Varmaa vedenpoistoa Seal in teknologialla

Vuonna 1972 Münchenin Olympiastadionista tuli ensimmäinen rakennus, jonka pintavedenpoistoon käytettiin ACO:n polymeeribetonista valmistettua kourua. Sen ylivoimaisten ominaisuuksien ansiosta tästä ympäristöä säästävästä

Opasteita K-ryhmän päätoimitaloon

K-Kampus K-ryhmän uusi päätoimitalo K-Kampus valmistui kesän 2019 aikana Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus on yli 1 800 työntekijän seitsenkerroksinen, 37 000 m2

Plootu19 -tapahtuma esittelee metallijulkisivuja

Syyskuussa 2019 Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään ’Plootu19’ -tapahtuma, joka keskittyy julkisivujen arkkitehtuuriin ja metallirakenteisiin julkisivuihin. Mukana useita alan yrityksiä ja toimijoita mm.

Plootu19 ja vuoden metallijulkisivu 2019

Julkisivuyhdistys ry Aiemmin muissa Pohjoismaissa kiertänyt metallijulkisivuihin ja niiden arkkitehtuuriin keskittynyt PLOOTU, ruotsalaisittain PLÅT, -tapahtuma saapuu ensi kertaa Suomeen. Julkisivuyhdistys on

Rotia arkkitehtuuriin

Maaliskuussa ilmestynyt Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 tuo jälleen jobinpostia: rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi