Viime vuosina lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa on esitetty käsityksiä siitä, että julkisten rakennusten energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö olisivat syynä sisäilmasto-ongelmiin. Julkisten rakennusten ongelmat näkyvät julkisuudessa. Näin julkisen rakennuksen sisäilmaongelmat päätyvät useammin mediaan kuin yksityisen kiinteistön vastaavat ongelmat.
Ilmanvaihto takkuaa monesti
Julkisen sektorin odotetaan kulkevan edelläkävijänä muun muassa
energiatehokkuudessa,
mutta julkisten rakennusten sisäilmaongelmia
löytyy usein ilmanvaihdosta. Vanhoissa rakennuksissa on painovoimaisia
tai koneellisia poistoja. Hieman uudemmissa taloissa on vanhoilla ilmamäärillä
mitoitettuja järjestelmiä, joissa tuloilma puhalletaan esimerkiksi
koululuokkaan otsapinnasta, jolloin ilma ei yleensä jakaudu koko tilaan.
Uudemmissa kohteissa on isot ilmamäärät, joita yritetään ohjata tarpeenmukaisesti
energiatehokkuuden nimissä, mutta hiilidioksidianturit,
ilmamääräsääteisyys ja automatiikka eivät toimi, eikä järjestelmissä ole
riittävää vikadiagnostiikkaa, vaan huoltomiehellä pitäisi olla insinöörin koulutus.
Heikko tiiviys on jokaisen julkisen vanhan rakennuksen ongelma,
samoin pölyisyys. Rakennuksissa on paljon pölyä kerääviä yläpintoja.
Alakattojen
yläpuolelle on kertynyt vuosien varrella pölyä, ja osassa on
vielä vapaita villapintoja.
Julkisten rakennusten osuus rakennuskannasta pieni
Hyvän sisäilmaston tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteudu. Julkistenkin
rakennusten suunnittelun keskeinen lähtökohta on terveellinen ja viihtyisä
sisäilmasto. Tämä tavoite on ohjannut rakentamista aina ja ohjaa edelleen.
Suomessa hyvä sisäilmasto on ollut rakentamissäädösten keskiössä
niin kauan kuin säädöksiä on annettu ja myös viimeisimmissä asetuksissa
ilmanvaihdon, lämpötilojen, ääniolojen ja kosteuden suhteen.
Rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat vuosikymmeniä
eteenpäin. Suunnittelu-, hankinta- ja rakennusvaiheessa tehdään valintoja,
joiden muuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta. Jälkikäteen tehtävät
muutokset ovat usein myös kalliita.
Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön. Yksinomaan
rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä
Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.
Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien
rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 prosenttia.
Korjausrakentaminen parantaa tehokkuutta
Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen
tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä. Siksi korjausrakentaminen
on energiankäytön ja tämänhetkisten päästöjen vähentämisen kannalta
keskeistä.
Rakennusten energiankulutus aiheutuu käytönaikaisesta lämmityksestä,
mahdollisesta jäähdytyksestä sekä rakennuksessa olevien sähkölaitteiden
ja valaistuksen energiankäytöstä.
Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmönja
vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle
jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa
tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset. Energiamittaukset
tulee myös yhdistää riittävän kattavaan raportointijärjestelmään, joka
mahdollistaa eri järjestelmien kulutusseurannan tuntitasolla.
Uudisrakentamisessa taas on hyvät mahdollisuudet etsiä uusia
toteutusvaihtoehtoja perinteisten rinnalle. Voidaan esimerkiksi pohtia,
tarvitaanko uuteen kouluun ruokasalia, vai voidaanko se suunnitella
jollain toisella tapaa, jotta rakennuksessa ei olisi suuren osan ajasta
tyhjillään olevaa tilaa. Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja
siivouskuluissa.
Vanhassa rakennuksessa on usein kustannustehokkaampaa
pyrkiä lämmitysinvestoinnin sijaan pienentämään energiankulutusta.
Sen sijaan, että vanhassa rakennuksessa investoidaan uusiin
lämmityslaitteisiin, kannattaa ensin tarkastella rakennuksen energiankulutusta,
tiiveyttä ja pyrkiä vähentämään nykyistä energiankulutusta.
Tämän jälkeen mitoitetaan lämmöntarve oikein ja tehdään halutut
lämmitystapamuutokset.
Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta
muodostuu sen käytön aikana. Siksi on tärkeää huolehtia,
että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti. Hyvällä ja
oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja vaaditut
sisäilmaolosuhteet toteutuvat.
Teksti: Esa Pesonen
Kuva: Pixabay
Lähteet: Sisäilmauutiset, Motiva, Rakennuslehti.
