Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Green Building Council Finland aloittaa Valtavirta 2030 -hankkeen – vähähiiliset ratkaisut alan valtavirraksi

Green Building Council Finland (FIGBC) käynnistää Valtavirta 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Kuva: Pexels

Green Building Council Finland (FIGBC) käynnistää Valtavirta 2030 -hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Hanke saa merkittävää tukea TAH-säätiöltä, joka rahoittaa hanketta yhteensä 350 000 eurolla vuosina 2026–2028. Valtavirta 2030 tukee tiiviisti FIGBC:n strategiaa ja visiota maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvästä kiinteistö- ja rakennusalasta.

Tekemällä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa pyritään vähentämään rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä.

”FIGBC:n tavoitteena on edistää kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurrosta. Jotta ala toimisi maapallon kantokyvyn rajoissa, rakentamisen tuotesidonnaisia päästöjä pitää pystyä pienentämään merkittävästi. Valtavirta 2030 -hankkeessa tätä pyritään tukemaan monin tavoin”, toimitusjohtaja Antti Ruuska kuvaa.

“Säätiölle on tärkeää tukea hankkeita, jotka edistävät pitkäjänteisiä muutoksia rakennusalan toimintatavoissa. Tarjoamalla tietoa ja kehittämällä kannustimia voidaan tukea vähähiilisten materiaalien, kuten vihreän teräksen, markkinoiden kehittymistä. Valtavirta 2030 -hanke vahvistaa tilaajien ja rahoittajien roolia tämän muutoksen ajureina”, TAH-säätiön ympäristöhankkeiden päällikkö Minna Vares sanoo.

Vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet kuntoon

Vähähiilisyyden edistämisessä rakennushankkeiden tilaajien rooli on keskeinen: heidän tavoitteensa ja kannusteensa ohjaavat hankintapäätöksiä ja sitä kautta koko alan muutosta. Tilaajia ohjaavat puolestaan organisaation omien tavoitteiden lisäksi esimerkiksi asiakkaiden toiveet, rahoittajien ja sijoittajien, kuntien sekä lainsäädännön kannusteet ja vaatimukset.

Valtavirta 2030-hankkeessa tuetaan tilaajien vähähiilisyystavoitteiden asettamista ja kannusteiden paranemista monella eri tavalla. Hankkeessa muun muassa lisätään tietoa vähähiilisten ratkaisujen arvosta ja kannattavuudesta haastattelemalla edelläkävijöitä ja jakamalla parhaita käytäntöjä alan päätöksentekijöille. Lisäksi taloudellisia kannustimia pyritään parantamaan yhteistyössä rahoitusalan toimijoiden, kaupunkien sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Valtion ohjauskeinoja ja kannusteita vähähiilisyyteen selvitetään muun muassa hakemalla kansainvälisiä esimerkkejä, laskemalla kestävien valintojen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tekemällä vaikuttamistyötä.

Kuva: Pexels

Hankkeen pohjana toimii syksyllä 2025 julkaistu FIGBC:n ”Korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen” -raportti. Raporttia varten haastateltiin kymmeniä alan yrityksiä, tehtiin taustakysely ja järjestettiin pyöreän pöydän keskusteluja. Raportin keskeinen havainto oli, että vähähiilisyyden tavoitteet ja kannusteet on saatava kuntoon, jotta päästöt vähenisivät, sanoo Antti Ruuska:

”Nykytilanteessa vähähiilisten rakennustuotteiden käyttö ei ole vielä valtavirtaa, koska tilaajien taloudelliset kannusteet niiden valitsemiseen ovat liian heikot eivätkä vähähiilisyystavoitteet ohjaa vielä kaikkia toimijoita. Nyt jatkamme tämän teeman parissa ja pyrimme muuttamaan tätä tilannetta.”

Rahoitus mahdollistaa työn tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi

Tiina ja Antti Herlinin säätiön tuki mahdollistaa hankkeen pitkäjänteisen toteutuksen. Yhteistyö perustuu yhteiseen tavoitteeseen vähentää tuotesidonnaisia päästöjä ja vauhdittaa rakennetun ympäristön kestävyyssiirtymää.

”Valtavirta 2030 -hanke on merkittävä askel kohti hiilineutraalia ja kiertotalouden periaatteiden mukaista rakennettua ympäristöä. Yhteistyö Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa vahvistaa mahdollisuutemme toteuttaa alan kestävyyssiirtymä käytännössä”, Antti Ruuska sanoo.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakentaminen

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Valaistus turvallisuuden tukena

Turvavalaistus toteutetaan kohteen ja käyttötarpeen mukaisesti. Etähallinta ja -testaus helpottavat turvavalaistuksen kunnossapitoa. Adaptiiviset järjestelmät yleistynevät lähivuosina. TURVAVALAISTUS ON kiinteistön turvallisuusjärjestelmien oleellinen

Kehitys lähti keittiöveitsestä

Näin syntyi korjauseriste PAROC Trio Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta jalostui korjauseriste PAROC® Trio, Senior Development Engineer Bror Engström Owens Corning

Opasteita K-ryhmän päätoimitaloon

K-Kampus K-ryhmän uusi päätoimitalo K-Kampus valmistui kesän 2019 aikana Helsingin Kalasatamaan. K-Kampus on yli 1 800 työntekijän seitsenkerroksinen, 37 000 m2

Plootu19 ja vuoden metallijulkisivu 2019

Julkisivuyhdistys ry Aiemmin muissa Pohjoismaissa kiertänyt metallijulkisivuihin ja niiden arkkitehtuuriin keskittynyt PLOOTU, ruotsalaisittain PLÅT, -tapahtuma saapuu ensi kertaa Suomeen. Julkisivuyhdistys on

Plootu19 -tapahtuma esittelee metallijulkisivuja

Syyskuussa 2019 Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään ’Plootu19’ -tapahtuma, joka keskittyy julkisivujen arkkitehtuuriin ja metallirakenteisiin julkisivuihin. Mukana useita alan yrityksiä ja toimijoita mm.

Rotia arkkitehtuuriin

Maaliskuussa ilmestynyt Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 tuo jälleen jobinpostia: rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi

Vähimmäistason rakentamista

Petri Annila Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Rakentamisen laatu on usein eri medioissa keskustelun aiheena ja valitettavasti useimmin negatiivisten esimerkkien kautta. Näissä keskusteluissa

Lastensairaala oli vasta alkua

Kun Hus:n Uusi lastensairaala avattiin syyskuussa, valtakunnassa oli syytä juhlaan. Ei ainoastaan pienten potilaiden puolesta, vaan myös sen johdosta, että kansalaiskeräyksellä

Lasista on moneksi nykyajan rakentamisessa

Lasimateriaalit tuovat uutta ilmettä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Koska lasien tekniset ominaisuudet kehittyvät nopeasti, lasiratkaisujen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat niin uudisrakentamisessa kuin korjauskohteissakin –

Värikäs ja viihtyisä uusi lastensairaala

Helsingin Meilahteen sairaala-alueelle rakennettu Uusi lastensairaala on suunnannäyttäjä usealla eri tavalla. Osa sairaalan rahoituksesta kerättiin historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä