Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa
Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.
Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.
Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.
Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.
Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.
Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.
Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.
Kalusteiden vastuullisuus ei ole enää pelkkä lisäarvo, vaan yhä useammin suunnittelun lähtökohta.
Ilmastonmuutos muuttaa myös suomalaisen rakennuksen suunnittelun lähtökohtia. Pakkasen ja lämmitystarpeen rinnalle ovat nousseet kuumuus, rankkasateet, tulvariskit ja tarve hallita hulevesiä.
Laitilan kaupunki, Julkisivuyhdistys ja Lounaiskulman palvelu- ja matkailuklusteri Las Palmas järjestävät kaikille Suomen arkkitehtiopiskelijoille suunnatun ideakilpailun keskustan viihtyisyyden, elinvoiman ja julkisivujen kehittämiseksi.
Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.
Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.
Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.
Aurinkopaneelien asentaminen katoille yleistyy sekä asiakas- että sääntelyvaatimusten myötä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ohjaa lisäämään aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa, vaikka kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat ovat vielä osin tarkentumassa.
Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.
Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat
Kodin symboliikkaa käsittelevä Kotikolo tuo taiteen osaksi uuden pihapiirin arkea ja vahvistaa alueen identiteettiä.
Abloy Oy, Tampereen kaupunki ja Tampereen tilapalvelut Oy testaavat, voiko purettavan koulun lukituslaitteet kunnostaa ja ottaa uudelleen käyttöön uudessa rakennuksessa. Tammelan koulussa toteutettava pilotti on osa Nordic Circularity Piloting Program -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakennusalalla.
Valaistussuunnittelu energiamurroksen keskellä.
Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.
Helsingin Hakaniemessä sijaitseva Pitkänsillanranta 3 on vuonna 1957 valmistunut toimisto- ja liikekiinteistö, josta avautuu poikkeuksellisen hienot merinäkymät kahteen suuntaan.
Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.
Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.
Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.
Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden
Asuntorakennuttaja Newil & Bau tuo markkinoille uuden Gen 2 -älyasuntokonseptin, jonka tavoitteena on uudistaa asumisen laatua yhdistämällä arkkitehtuuri, design, digitaaliset
Vastuullinen rakentaminen vaatii uusia materiaaliratkaisuja. Pilkington Mirai Øne™ on askel kohti vastuullisempaa rakentamista: vähähiilisemmällä lasilla rakennushankkeiden ja lasia sisältävien tuotteiden
Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen,
Aurinko on paitsi luonnonvalo myös suunnittelun haaste. Modernit rakennukset vaativat aurinkosuojaukselta yhä enemmän kuin pelkkää lämmönhallintaa: sen tehtävä on suojata
Julkisten rakennusten sisäilmaratkaisut ovat siirtymässä reaktiivisesta korjaamisesta ennakoivaan ja mitattavaan laatuun. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa korostuvat elinkaariajattelu, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon tasapaino
Julkisten rakennusten sisäilmasto on noussut yhdeksi keskeisimmistä suunnittelun laatukysymyksistä. Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja virastoissa vietetään päivittäin tuhansia työtunteja – ja
Akustiikka on keskeinen osa tilojen toimivuutta, turvallisuutta ja käyttäjäkokemusta. Melu, kaiku ja hallitsematon häly heikentävät keskittymistä, oppimista ja palautumista –
Väestön ikääntyminen lisää tarvetta esteettömille, turvallisille ja toimiville kylpyhuoneratkaisuille. Laattapiste-Pukkilan Liikkuva+ on suunniteltu tukemaan käyttäjien itsenäistä liikkumista sekä sujuvaa arkea
Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjaamisen ideakilpailu käy tänä keväänä nelikerroksisen asuintalon kimppuun Tampereen Onkiniemessä. Vuonna 1972 valmistunut As Oy Näsinkorkee saa
Vuoden 2026 Heimtextil-messut vahvistivat näkemystä siitä, että tekstiilit ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa kokonaisvaltaista sisustussuunnittelua ja projektikehitystä. Heimtextiliin saapui 13.–16.
Sisustussuunnittelussa esteettömyys ymmärretään usein fyysisenä saavutettavuutena. Sitä voidaan kuitenkin tarkastella myös aistiympäristön näkökulmasta: millaisena tila koetaan, kuinka helposti se hahmottuu
Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden kohteen 2026 Nominaatin sai sisustusarkkitehtitoimisto Sistemin suunnittelema Kansaneläkelaitoksen työ- ja asiakaspalveluympäristö Seinäjoella. Nominaatti jaettiin IFIn ,
Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden kohteen 2026. Nominaatin saa sisustusarkkitehtitoimisto Sistemin suunnittelema Kansaneläkelaitoksen työ- ja asiakaspalveluympäristö Seinäjoella. Keskus kokoaa saman katon
Tekstiilitaiteilijat TEXO ry on myöntänyt Vuoden tekstiilitaiteilija 2026 tunnustuksen TaM Johanna Pöykölle. Tekstiilitaiteilija Johanna Pöykkö (s.1977) palkitaan omaleimaisesta ja vahvasta
Prointerior 3/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
