Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Värikäs ja viihtyisä uusi lastensairaala

Helsingin Meilahteen sairaala-alueelle rakennettu Uusi lastensairaala on suunnannäyttäjä usealla eri tavalla. Osa sairaalan rahoituksesta kerättiin historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä eri suuruisten lahjoituksien avulla. Kaikkiaan sairaalan rakennuskustannuksiin kului noin 170 miljoonaa euroa. Uusi lastensairaala on myös arkkitehtoonisesti ainutlaatuinen ja rakennus voitti järjestyksessään viidennen Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ja valittiin Suomen merkittävimmän arkkitehtuuripalkinnon saajaksi.

Vuosien odotus on ohi ja kauan odotettu Uusi lastensairaala avasi viime toukokuussa ovensa. Uusi lastensairaala on lasten vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt sairaala ja se korvaa entisen Lastenklinikan ja Lastenlinnan. Sairaalaan tulee potilaita kaikkialta Suomesta. Sairaalan on suunnitellut arkkitehtiyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Uusi lastensairaala on jo kolmas Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n yhteinen sairaalahanke. Aikaisemmin toimistot ovat suunnitelleet Meilahden Tornisairaalan peruskorjauksen ja Jorvin päivystyslisärakennuksen.

”Meilahden sairaala-alue on todella tiiviisti rakennettu. Oli iso haaste suunnitella kompaktisti rakennus kampusalueelle ja mahduttaa kaikki suuren keskussairaalan hoitoprosessit samaan rakennukseen. Sairaalassa jokainen kerros on erilainen sekä niissä on erilaiset toiminnot, tekniikka ja liikennevirrat”, kertoo Uuden lastensairaalan pääsuunnittelija, Professori Antti-Matti Siikala Sarc Oy:n Arkkitehtitoimistosta.

Rakennuksen kaarevassa julkisivussa nähdään vahvoja sateenkaaren värejä. Värityksen avulla Uusi lastensairaala näkyy kauas ja se erottuu muista alueella olevista rakennuksista sekä on helposti tunnistettavissa lastensairaalaksi ilman, että kyltistä tarvitsee lukea mitä toimintoja rakennuksessa on. Kiireellisten toimintojen pääsisäänkäynti sijaitsee punaisen värin kohdalla osoittaen missä sijaitsee ensiapupoliklinikka. Värit muuttuvat rakennuksen julkisivussa rauhoittavaksi vihreäksi ja siniseksi. Värit viestivät missä on sairaalan rauhallisempi pääsisäänkäynti.

Lapsen kokemus ja omaisista huolehtiminen
Uudelle lastensairaalahankkeelle asetettiin kolme päätavoitetta. Rakennuksen suunnittelussa heijastettiin aina näihin kolmeen tavoitteeseen. Asetetut tavoitteet olivat lääketieteelliset prosessit sekä lasten ja perheen kokemus.

Yksi merkittävimmistä asioista lastensairaalassa on se, että lapsen perhe on aina tervetullut sairaalaan ja vanhemmat voivat olla hyvin vahvasti läsnä lapsen rinnalla. Suunnittelun tavoitteena on ollut toteuttaa tilat missä vanhemmat ja lapset voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää sekä saada lämpimän ja miellyttävän ympäristön.

”Virikkeellisellä ja mielenkiintoisella ympäristöllä saadaan lapsen huomio pois hoitotoimenpiteistä. Jos vanhemmat ovat rauhallisia niin yleensä myös lapset ovat levollisia”, toteaa pääsuunnittelija Antti-Matti Siikala.

Sairaala-arkkitehtuurin asiantuntija, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Susanna Kalkkinen kertoo löytyvän tutkimustuloksia siitä, että jos lapset ja vanhemmat saavat olla yhdessä, paraneminen nopeutuu ja toipumisaika lyhenee.

”Uudessa lastensairaalassa vanhemmat voivat aina yöpyä lapsen kanssa samassa huoneessa. Lähestulkoon kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita.”

Sen lisäksi, että jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus yöpyä sairaalassa lapsensa luona, on kerroksissa vanhempien taukotilat, mistä löytyy myös pieni keittiö. Tämän lisäksi rakennuksen neljänteen kerrokseen toteutettiin kaikille vanhemmille tarkoitettu olohuonemainen loungetila, mihin on suunniteltu pieniä työskentelytiloja ja vanhempien keskinäistä vertaistukea edesauttavaa oleskelutilaa. Sairaalan suunnittelussa on haluttu myös pitää huolta siitä, että vanhemmat pääsevät liikkumaan sairaalassa vapaasti. Tehohoitopaikoille on järjestetty erillinen vanhempien käytävä, missä vanhemmat voivat liikkua mihin vuorokauden aikaan tahansa.

”Jotta vanhemmat voisivat olla läsnä lapsen luona, tehohoitopaikoilta löytyy lepotuoli vanhemmille sekä myös lähettyvillä on erillinen lepotila, missä on sänky. Vanhempi voi tarvittaessa nukkua lapsensa lähellä”, Susanna Kalkkinen kertoo.

Uudessa lastensairaalassa näkyy hyvin vahvasti asiakaslähtöinen suunnittelu sekä lapsen ja vanhempien priorisointi. Sairaalassa lapsi ja vanhemmat saavat olla yhdessä koko hoitojakson ajan.

Lasten ehdoilla
Uudenlainen teknologia näkyy Uuden lastensairaalan arjessa. Astuessa sisään sisääntuloaulaan tulee vastaan ilmoittautumisautomaatit, mikä on harvinaista maailmanlaajuisesti sairaalamaailmassa. Automaatilla lapsi saa valita kuudesta Avatar hahmosta itselleen mieluisamman, jonka jälkeen lapsi saa oman rannekkeen, missä on tämä sama Avatar hahmo. Hahmo kulkee lapsen mukana koko sairaalassa käynnin ajan ja sen avulla lapsi kutsutaan vastaanotolle.

”Käyttämällä hahmoja nimien sijaan ollaan lapsiystävällisiä, mutta myös samalla huolehditaan lapsen yksityisyydestä. Automaateista saatavien aikaleimojen avulla voimme myös tutkia ja analysoida jälkikäteen, miten potilasvirrat kulkevat. Tällä tavalla pystymme parantamaan toimintaamme eri vaiheissa. Olemme hyvin iloisia uudesta järjestelmästä”, kertoo Pekka Lahdenne, Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö.

Aulasta löytyy myös näyttävä iso digitaalinen akvaario, joka kiinnittää niin lapsen kuin aikuisenkin huomion. Potilailla on mahdollisuus itse piirtää omia kaloja, jotka sähköisesti saadaan tuotettua akvaarioon.

Myös potilashuoneissa on hyödynnetty paljon uutta teknologiaa. Potilashuoneista löytyy tabletti mihin on integroitu erilaisia ominaisuuksia, jotka auttavat pieniä potilaita sekä heidän vanhempiaan. Tabletin näyttö voidaan ohjata huoneen isolle screenille. Tabletista löytyy niin elokuvia kuin pelejä, mutta se toimii myös informaation lähteenä. Vanhemmat ja lapset voivat lukea tabletista tietoa potilaan sairaudesta sekä tablettiin kerätään tietoa siitä ketkä hoitajat ja lääkärit ovat lasta hoitaneet. Tabletin avulla voidaan palvella perhettä paremmin sekä vähentää työntekijöiden kuormitusta.

Tabletilla voidaan myös soittaa omaisille kuvapuheluita sekä voidaan tarvittaessa järjestää potilasneuvotteluita, jos esimerkiksi toinen vanhemmista ei pääse paikalle. Tämän lisäksi lapsi pystyy itse säätämään huoneensa tunnelmaa tabletin avulla. Huoneeseen on asennettu erikoisvalaisin, jonka värillistä valoa potilas voi säätää oman mielentilansa mukaan.

”Tabletti on esimerkki edistyksellisestä digitaalisesta palvelusta mikä parantaa hoitomotivaatiota ja sitouttaa hoitoon. On tärkeää, että lapsi saa itse päättää huoneensa valaistuksen värin, koska muuten kaikki päätetään hänen puolestaan”, sanoo Lahdenne.

Potilashuoneet on muutenkin suunniteltu pientä potilasta ajatellen. Huoneen ikkunat on suunniteltu noin 70cm korkeudelle, jotta lapsi näkisi vuoteessa ollessaan helposti ulos ikkunasta ja saisi luonnonvaloa. Huoneesta löytyy myös pieni jääkaappi eväiden ja kylmien juomien säilyttämiseksi. Vanhempien säilyttäessä eväitään potilashuoneessa taudit eivät leviä perheeltä toiselle yhtä helposti.

Teknologian hyödyntäminen
Lastensairaalassa on uusi paikannusteknologia minkä avulla kerätään tietoa sairaalan toiminnasta ja sen avulla voidaan analysoida ja kehittää sairaalan toimintaa.

”Esimerkiksi henkilönkunnan nimikylttiin, lasten rannekkeeseen tai sänkyyn voidaan asentaa tägi, jonka avulla sairaalan hoitohenkilökunta ja lapset voidaan paikantaa. Tämä auttaa reaaliaikaista työtä ja tiedon avulla pystymme analysoimaan, onko jollain osastolla liikaa tai liian vähän henkilökuntaa potilaisiin nähden. Paikannusteknologian avulla tiedetään myös missä potilas on ja mikä hoitovaihe on menossa”, Lahdenne toteaa.

Uudesta lastensairaalasta löytyy myös ainutlaatuiset varastoautomaatit, jotka tehostavat varastointia ja helpottavat hoitotarvikkeiden saatavuutta. Kahdeksan kerrosta korkeiden varastojen avulla vältytään sänkyjen kuljettamiselta ja varastoinnilta kerroksissa. Varastoautomaatilta voidaan tilata niin tarvikkeita kuin laitteitakin. Automaattien avulla säästetään varastoneliöitä, laitteiden lukumäärässä sekä hoitajan työstä kuluvaa aikaa.

Taidetta ja filosofiaa
Uusi lastensairaala on värikäs niin ulkoa kuin sisältäkin. Sadunomainen sisustus on suunniteltu mahdollisimman helposti lähestyttäväksi ja ajattomaksi kokonaisuudeksi. Sairaalan sisustus on luotu kattoteemojen Saaristo ja Meri ympärille helpottaakseen sairaalassa kulkua ja orientoitumista. Teemat näkyvät koko sairaalan toiminnoissa. Teemoja tukemaan suunniteltiin Tove Janssonin Muumitarinat, mitkä toimivat inspiraation lähteenä. Monet Muumi-tarinat käsittelevät surua, läsnäoloa, anteeksiantoa sekä ystävyyttä, jotka kaikki ovat läsnä lastensairaalassa.

Sarc Arkkitehtien toimitusjohtaja Sarlotta Narjus kertoo, että Muumihahmot sinällään ei ollut sisustuksen pääroolissa vaan kokonaisvaltainen tunnelma ja tarinat sekä niistä tulevat elementit.

”Jokainen kerros on sisustettu jonkin luontoaiheen mukaisesti. Pohjakerros on merenalainen maailma, maan tasossa rantamaailma ja ylemmissä kerroksissa löytyy laaksoa, viidakkoa, avaruutta ja tähtiä. Aiheet näkyvät jopa hissinappuloissa.”

Uudesta lastensairaalasta löytyykin paljon erilaisia maalauksia ja iloisia värejä. Tove Janssonin taidetta ja elämänfilosofiaa on paljon niin seinillä kuin lattioissakin. Tilojen jakamiseen ja näkösuojana on käytetty lasiseiniä ja lasiovia. Oviin on teippaamalla asennettu Muumi teemoihin sopivia kuvioita.

”Sisustuksesta haluttiin luoda helposti lähestyttävä ja yritettiin löytää sellaisia polkuja, että sinne tulee mielellään, ihan pienet kuin isommatkin potilaat”, Narjus kertoo.

Sairaalassa on myös useita erilaisia lapsille suunnattuja tiloja. Sairaalasta löytyy muun muassa opetuskeittiö, missä kaapistojen korkeudet ovat säädettävissä pyörätuolipotilaille sopiviksi. Opetuskeittiössä voivat vanhemmat ja potilas harjoitella uusia ruokareseptejä sekä tilassa järjestetään potilaille kokkikouluja. Sairaalasta löytyy myös leikkiosasto, vesi- ja hiekkahuone. Nuorisolle on suunniteltu omat tilat mistä löytyy pelejä, biljardipöytä ja erilaisia soittimia musiikin tekoon.

Elämyksellisessä sairaalassa myös lasten potilasvaatteet uusittiin sairaalan teemaan sopiviksi. Kymmenen lasta pääsi Paola Suhosen johdolla pidettävään osallistavaan työpajaan ideoimaan ja suunnittelemaan Uuteen lastensairaalan potilasvaatteita. Pikkupotilaiden uusia sairaalavaatteita koristaakin Meripöllö. Sairaalan luonto, saaristo ja meri teeman mukainen visuaalinen ilme rakennettiin yhdeksi isoksi muumitarinaksi.

Teksti: Heli Mäkiranta
Kuvat: HUS / Matti Snellman

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.