Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Vallilan ala-asteen perusparannus valmistui tavoiteaikataulussa – syyslukukausi alkoi uusissa tiloissa

Lähes 125-vuotias koulurakennus kävi läpi kattavan perusparannuksen. Helsingin kaupunki jatkaa vuokralaisena Hemsön omistamassa rakennuksessa.
Hämeentiellä sijaitseva Vallilan ala-aste on perusparannettu kauttaaltaan. Edellisestä peruskorjauksesta oli kulunut noin 50 vuotta.

Perusparannettu Vallilan ala-aste on luovutettu vuokralaiselle Helsingin kaupungille kesäkuun 2026 lopussa. Koulurakennuksen omistaja, yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsö toteutti kiinteistössä kattavan perusparannuksen, joka valmistui kesäkuussa. Koulun uusi lukuvuosi alkoi uudistetuissa tiloissa tavoiteaikataulun mukaisesti.

Vallilan ala-aste Hämeentieltä kuvattuna.

Tammikuussa 2025 alkaneessa perusparannuksessa koulun sisätilat uudistettiin kauttaaltaan: rakenteita korjattiin, pinnat uusittiin ja koko talotekniikka uudistettiin. Piha rakennettiin pintarakenteiltaan uudelleen, ja pihan leikkivälineet uusittiin. Lisäksi uusittiin vesikatto ja rakennus liitettiin maalämpöön. Koulusta tehtiin myös esteetön.

”Lähes 125-vuotiaan rakennuksen laaja korjausaste yhdistettynä historiallisiin näkökohtiin toi oman mausteensa”, kertoo Hemsön rakennuttajapäällikkö Heini Jokinen.

”Vallilan ala-aste on rakennuksena aivan erityinen, ja siksi hanke oli erittäin mielenkiintoinen. Korjaushankkeissa tulee aina vastaan jotakin yllättävää, mutta tässä hankkeessa yllätykset olivat lopulta pieniä ja hanke eteni sujuvasti. Lopputulos on tyylikäs ja laadukas”, Jokinen sanoo.

Vallilan ala-asteen rehtori Jouni Koponen on erityisen tyytyväinen uudistettuun piha-alueeseen.

”Hiekkakenttämäistä pihaa ei ollut parannettu vuosikausiin, ja vaikka koulun vieressä on isoja teitä, pihallamme ei ollut aitoja. Hemsö osallisti oppilaitamme hienosti pihan toiminnallisuuksien suunnitteluun. Nyt piha kutsuu leikkiin – ja on huomattavasti turvallisempi”, Koponen sanoo.

Hemsö investoi hankkeeseen yli 15 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaislaajuus oli noin 3 600 neliömetriä. Pääurakoitsija oli Rakennus Oy Antti J. Ahola.

Oppilaat olivat mukana suunnittelemassa pihan toiminnallisuuksia. Yksi lopputuloksista on pihalle tehty pelilauta.

Alkuperäistä historiaa kunnioittaen

Vuonna 1902 valmistunut Vallilan ala-aste on Helsingin vanhin edelleen samassa rakennuksessa toimiva koulu. Koulurakennus ja vuonna 1935 valmistunut siipiosa oli peruskorjattu edellisen kerran noin 50 vuotta sitten.

Nyt valmistuneessa perusparannuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kulttuurihistoriallisesti arvokas koulu korjattiin vanhaa kunnioittaen. Helsingin kaupunginmuseo oli tiiviisti mukana sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa.

”Se, että remontti vihdoin tehtiin, oli meille iso helpotus. Odotimme malttamattomina, että pääsimme aloittamaan uuden lukuvuoden meille rakkaassa ja tutussa rakennuksessa, joka on korjattu pieteetillä nykyopetuksen tarpeisiin sopivaksi”, rehtori Koponen sanoo.

Helsingin kaupunki kilpailutti Vallilan ala-asteen perusparannuksen vuokrahankkeena syksyllä 2023. Kaupunki pilotoi kohteessa vuokramallin toimivuutta tilanteessa, jossa kaupungin koulutiloihin tehdään perusparannus. Hemsö voitti tarjouskilpailun ja osti koulurakennuksen Helsingiltä joulukuussa 2024.

Rakennus on Hemsön viides oppilaitoskohde Helsingin kaupungille. Yhteensä Hemsö omistaa noin 170 000 neliötä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöjä Suomessa.

Kuvat: Hemsö

Lähde: Hemsö

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.