Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Vähähiilisyys kerrostalorakentamisessa

Uudelleenkäytetyistä tiilistä tehtyjä julkisivuelementtejä Tanskassa. Kuva: Jukka Lahdensivu.

Teksti: Jukka Lahdensivu

Rakentamisen vähähiilisyys on ollut tapetilla nyt muutaman vuoden. Suomen valtiolla sekä kaupungeilla on varsin kunnianhimoisia tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitellaan jopa hiilineutraalisuutta varsin nopealla aikataululla. Rakentamisella ja rakennusten energiankulutuksella on esitetty olevan merkittävä vaikutus näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Suurin osa vanhemman rakennuskannan hiilijalanjäljestä syntyy rakennusten käytönaikana käytetystä lämmitysenergiasta. Karkeasti energiankulutus jakaantuu 1980-luvun kerrostalossa tasan ilmanvaihdon, lämpimän käyttöveden ja johtumishäviöiden kesken (Entelkor-tutkimus 2012).
Näistä kahteen ensin mainittuun rakennuksen käyttäjällä on vaikutusmahdollisuuksia, mutta johtumishäviöiden pienentäminen edellyttää esimerkiksi ikkunoiden uusimista energiatehokkaampiin ja/tai julkisivujen lisälämmöneristämistä julkisivukorjausten yhteydessä

Uudisrakentamisessa rakennusten energiatehokkuutta on pyritty määrätietoisesti parantamaan muun muassa kiristämällä uudisrakennusten lämmöneristysmääräyksiä vuodesta 2010 lähtien. Tällöin rakentamisvaiheen hiilijalanjäljen suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka hiilijalanjäljen absoluuttinen lukuarvo on pysynyt suunnilleen ennallaan.

Uudisrakennuksissa rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu suurimmalta osin rakennusmateriaalien valmistamisesta. Energiaintensiivisiä materiaaleja ovat esimerkiksi lasi, teräs, mineraalivillalämmöneristeet sekä sementin valmistus. Näitä kaikkia tarvitaan rakentamisessa suuria määriä.

Rakennustuoteteollisuus on vastannut haasteeseen kehittämällä vähähiilisempää betonia, joka pienentää betonielementtikerrostalon hiilijalanjälkeä noin 25 % (Betoni 4/2022). Tällöin päästään samaan tasoon puukerrostalon kanssa.

Sementinvalmistus- ja terästeollisuus ovat julkisuudessa kertoneet kehitystoimistaan, joilla vähennetään merkittävästi näiden tuotteiden valmistuksen hiilijalanjälkeä. Asuinkerrostaloissa rakennuksen rungon osuus koko rakennuksen hiilijalanjäljestä on tyypillisesti 60-80 % julkisivujen osuuden ollessa alle 10 %.

Eri julkisivurakenteiden hiilijalanjälkeä on tarkasteltu Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2016. Ko. tutkimuksessa julkisivujen rakentamisvaiheen lisäksi hiilijalanjälkeä kasvattaa merkittävästi julkisivun mahdollinen huoltotarve rakennuksen elinkaaren aikana.

Julkisivut, parvekkeet ja vesikatot ovat rakenteita, jotka altistuvat paikoin ankarallekin säärasitukselle, jolloin niiden huoltotarve ratkaisee koko elinkaaren ympäristövaikutuksen. Mitä enemmän ja tiheämmin huoltotoimia tarvitaan, sitä suuremmaksi muodostuu elinkaaren aikainen hiilijalanjälki.

Kuten tuosta edellä olevasta voidaan päätellä, on korjausrakentaminen usein hiilijalanjäljen kannalta parempi ratkaisu kuin olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle. Tähän päätelmään on tultu myös Tampereen yliopiston Purkuko-tutkimuksessa (2021), missä vertailtiin koulurakennuksen peruskorjausta vastaavan kokoisen koulun uudisrakentamiseen.

Rakennuksen runkoon on sitoutuneena niin paljon materiaalia, joka säilyy vaurioitumattomana lämpimässä rakennuksessa vuosisatoja, jos rakenteiden kuormitukset eivät käytön tai käyttötarkoituksen muuttuessa kasva. Säälle alttiiden rakennusosien korjaamisella ja uusimisella on rungon uusimiseen verrattuna varsin maltillinen ympäristövaikutus.

Rakennusten elinkaaritarkasteluissa pitää ottaa koko käyttöikä huomioon. Huoltotoimet voivat kasvattaa merkittävästi elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, jolloin vain tuotteiden valmistusvaiheen päästöjä tarkastelemalla voidaan tehdä kestämättömiä päätöksiä.

Jukka Lahdensivu
tekniikan tohtori
Tampereen yliopisto / Ramboll Finland Oy
Julkisivuyhdistys – JSY ry / hallituksen jäsen

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Kestäviä kattoja monella menetelmällä

Nykypäivän kattorakentamisessa halutaan usein käyttää ekologisia ja pitkäikäisiä rakenteita. Esimerkiksi viherkatot ovat lisänneet suosiotaan, mutta myös luonnonkivimateriaalit voivat olla omiaan kattojen

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaaminen

Modernin arkkitehtuurin julkisivukorjaamisessa korostuu kohteen ominaispiirteiden ja luonteen sekä käytettyjen materiaalien ja tekniikoiden ymmärtäminen. Vaikka toisaalta elementtirakentaminen on ollut suoraviivaista, on

Julkisivusaneeraus hyvällä yhteistyöllä

Nykyinen rakennuskantamme tuottaa 76 % hiilidioksidipäästöistä. Taloyhtiöiden remonteissa tarvitaan eri asiantuntijatahojen yhteistyötä ja uusia innovaatioita. Julkisivusaneerauksen yhteydessä tehtävä lisälämmöneristäminen on tehokas

Tukea, turvaa ja tyyliä matellirakenteista

Lujia, tyylikkäitä ja pitkäikäisiä metallimateriaaleja käytetään monenlaisten talojen perustuksiin, runkorakenteisiin, julkisivuihin ja kattopäällysteisiin. Metallit kestävät Suomenkin ilmastoa, mutta ne sopivat hyvin

Ekologinen ja kestävä maatiili

Maatiili on ympäristöystävällinen ja huoltovapaa valinta, joka kestää satoja vuosia. Poltettu maatiili on huomattavasti betonitiiltä kestävämpää. Sen väri ei haalistu, eikä

Syväsäiliöjärjestelmät tehokkaiksi ja kestäviksi

Maahan kaivettavat jätesäiliöt säästävät kiinteistöissä tilaa ja ovat hygieeninen vaihtoehto. Nykyaikaiset jätteenkeräysjärjestelmät suunnitellaan tiiviiksi, lujiksi ja kierrätystä tehostaviksi. Lahdessa ja Virroilla

Tuulettuvien julkisivujen suunnitteluopas

Turvalliseen ja toimivaan rakennesuunnitteluun helppokäyttöinen työkalu Paroc on julkaissut hyvin eristettyjen tuulettuvien julkisivujen suunnitteluoppaan. Opas sisältää ohjeet erikorkuisten julkisivujen suunnitteluun sisältäen