Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Tampereen Areenan julkisivusta tuli näyttävä ja tyylikäs

Kuva: Sami Saastamoinen

Metallisia julkisivutuotteita Pohjanmaalla valmistava Suomen Kanttauspalvelu Oy oli keskeinen toimija Tampereen Nokia Arenan eri julkisivumateriaalien toimituksissa.

”Tulimme hankkeeseen julkisivujen tavarantoimittajana, joten toimimme yhteistyössä useiden työmaan julkisivu-urakoitsijoiden kanssa”, toteaa Suomen Kanttauspalvelun Sami Tuhkasaari.

”Kaikkiaan toimitimme materiaaleja kolmelle eri julkisivu-urakoitsijayritykselle. Ensimmäisten paneeliasentajien työt alkoivat, kun areenan runko alkoi olla pystyssä.”

Alumiinia, terästä ja tukirakenteita

Paneeliurakoitsijan osaurakkaan yhtiö toimitti pellityksiä, orsia ja julkisivukasetteja.

”Lisäksi urakassa olivat mukana sisäalakaton akustiikkaverhoukset, jotka olivat suoraa perforoitua teräslevyä. Yhteensä toimitimme alakattoa runsaat tuhat neliötä.”

Myös toisen Nokia-areenan julkisivu-urakoitsijan kanssa Suomen Kanttauspalvelu ryhtyi yhteistyöhön rakentamisen varhaisessa vaiheessa, mutta työmaa-aikataulujen muutosten takia asennukset ajoittuivat pääosin kesään ja syksyyn 2021.

”Näissä toimituksissa oli yhteensä 3 500 neliötä suoraa ja viistettyä perforoitua ja anodisoitua alumiinilevyä tukirakenteineen. Levyjen asennukset jatkuivat aivan areenan rakennustöiden loppuvaiheeseen asti, mutta aikataulu pysyi”, Tuhkasaari kehuu urakoitsijan toimintaa.

kuva
Kuva: Suomen Kanttauspalvelu Oy

Raaka-ainetta jouduttiin vaihtamaan aikataulusyistä

Kolmas osaurakka ajoittui syksylle 2021. Siihen julkisivut oli alun perin tarkoitus toteuttaa alumiinirakenteisina.

”Nyt ongelmaksi tulivat kuitenkin alumiinin maailmanlaajuiset toimitusvaikeudet, joten raaka-aineeksi vaihdettiin teräs. Muuten rakennuksen valmistuminen olisi viivästynyt”, Tuhkasaari perustelee.

”Työmaalle toimitettiin tätä osaurakkaa varten 2 000 neliömetriä kasettiseinää pystymallisena Face-80-kasettina. ”Aiemmin Suomen Kanttauspalvelu on toimittanut vastaavantyyppistä kasettiseinää muun muassa Turun TYKS-sairaalan, Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennusosan sekä Ouluhallin julkisivuja varten”, Tuhkasaari mainitsee.

Yhteensä Suomen Kanttauspalvelun julkisivumateriaalitoimitukset Nokia-areenaa varten olivat noin 6 500 neliötä.

Perforoiduista levyistä on hänen mukaansa tehty useita eri versioita, joita asennettu ulkomaistenkin kohteiden julkisivuihin, muun muassa Ruotsissa.

kuva
Kuva: Suomen Kanttauspalvelu Oy

Luonnonmateriaalit ja tehdaspinnatut julkisivut kestävät pitkään

Tuhkasaaren mukaan Nokia-areenan julkisivu-urakoitsijat valitsivat Suomen Kanttauspalvelun tuotteita julkisivuihin, koska yrityksellä on alalta jo paljon kokemusta ja näyttäviä kohteita toteutettuna.

”Rakennuspaikka junaradan päällä oli todella haasteellinen, kuten usein kaupungin keskustoissa, kun liikennettä ei voida täysin poiskaan sulkea. Kasetit löysivät paikoilleen pääasiassa yöasennuksina.”

”Tarjouskilpailussa merkittävä asia oli myös kykymme nopeisiin toimituksiin ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa”, hän arvioi.

”Tampereen Nokia-areenan julkisivuasennukset sujuivat mallikkaasti ja alkuun päästyään etenivät erittäin nopeasti. Muun muassa kasettiasentajat olivat lopputulokseen hyvin tyytyväisiä ja kehuivat julkisivupintoja näyttävän näköisiksi.”

Iltaisin julkisivut ovatkin valaistuja, joten niiden ilme ja tyyli erottuvat kaupunkikuvassa hyvin.

”Kun arkkitehdit suunnittelevat hienoja seiniä, jotka sitten toteutetaan vähintään kymmeniä vuosia kestävillä materiaaleilla, julkisivujen elinkaari saadaan pitkäksi”, Tuhkasaari tähdentää.

”Valmistuneen areenan käyttäjät ovat myös pitäneet julkisivuista ja heiltäkin on saatu myönteistä palautetta.”

”Toivotaan Suomen Leijonille myös menestystä kevään lätkäkarkeloihin”, Tuhkasaari suosittaa.

Lisätietoja: www.suomenkanttauspalvelu.fi

Teksti: Ari Mononen

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.