Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.
Sisustussuunnittelija Dima Latvalahti. Kuva: Geberit

Sisustussuunnittelija Dima Latvalahti kuvaa työnsä ydintä yllättävän käytännönläheisesti:

”Kyse ei ole pelkästään luovuudesta materiaalien ja värien suhteen, vaan myös ongelmanratkaisukyvystä ja projektinhallinnasta. Kylpyhuone on tästä ehkä selkein esimerkki. Se on pieni tila, mutta täynnä ratkaisuja, jotka vaikuttavat arkeen vuosiksi eteenpäin.”

Suunnittelu alkaa pohjakuvasta – ei pintamateriaaleista

Yksi yleisimmistä virheistä on ottaa suunnittelija mukaan vasta siinä vaiheessa, kun mietitään laattoja ja hanoja. Latvalahden mukaan oikea hetki on paljon aikaisemmin.

”Paras aika ottaa yhteyttä on, kun tontti on hankittu ja arkkitehdillä on ensimmäiset luonnokset, mutta mitään ei ole vielä rakennettu”, Latvalahti painottaa.

Tässä vaiheessa suunnittelija käy läpi pohjakuvat ja tarkastelee tilaa arjen näkökulmasta: miten siellä liikutaan, mitä siellä tehdään ja mitä siltä oikeasti tarvitaan. Tarvittaessa muutetaan jopa rakenteita.

”Aloitan aina pohjakuvasta ja mietin toiminnallisuuksia. Tarvitseeko siirtää seinää, vesipistettä, viemäripistettä tai jopa ikkunaa”, Latvalahti listaa.

Vasta tämän jälkeen siirrytään kalusteisiin, valaistukseen ja lopulta pintamateriaaleihin. Se, mikä monelle on suunnittelun alku, on ammattilaiselle vasta viimeinen vaihe.

Kylpyhuoneessa tekniikka ratkaisee kaiken

Kylpyhuone on tila, jossa estetiikka ja tekniikka ovat jatkuvassa vuoropuhelussa. Jos suunnittelu tehdään väärässä järjestyksessä, tekniikka alkaa rajoittaa lopputulosta.

”Tekniikka ei saa olla este sille, että saadaan visuaalisesti haluttu lopputulos”, Latvalahti huomauttaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monet ratkaisut pitää päättää varhain. Piiloasennetut suihkut, seinä-wc:t tai linjalattiakaivot eivät ole vain tyylikysymyksiä, vaan rakenteellisia valintoja. Latvalahti antaa suoran esimerkin tilanteesta, jossa suunnittelu ratkaisi ongelman.

”Piti siirtää hieman ikkunaa, jotta saatiin jatkettua seinää ja mahtumaan piiloasennukset sekä riittävän syvä saippuasyvennys. Ilman tätä muutosta lopputulos olisi ollut kompromissi.”

Kuva: Geberit

Ajoitus ratkaisee – ja säästää rahaa

Kylpyhuoneen suunnittelussa ajoitus on kriittinen. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä vähemmän vaihtoehtoja on jäljellä.

”Kun lattiavalut on tehty, voi olla myöhäistä sanoa, että haluaisinkin linjalattiakaivon. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa käyttää aikaa, koska rakentamisvaiheessa asiat tapahtuvat nopeasti eikä välttämättä ehdi reagoimaan”, Latvalahti opastaa.

Hyvin tehty suunnitelma näkyy lopulta sujuvampana arkena, mutta myös hallittuna budjettina.

Katse tulevaisuuteen

Hyvä suunnittelija huomioi kylpyhuoneen pitkän käyttöiän jo suunnitteluvaiheessa.
”Esimerkiksi suosittelen tekemään sähkövarauksen pesu-wc:tä varten, vaikka asiakas ei vielä ottaisikaan sitä”, Latvalahti kertoo.

Kannattaa myös miettiä, miten kylpyhuoneen väistämättömään ikääntymiseen varaudutaan jo etukäteen.

”Laadun ohella valittavien tuotteiden huollettavuus on tärkeää, Latvalahti muistuttaa.
Latvalahti käyttää työssään paljon Geberitin tuotteita, kuten seinä- ja pesu-wc:itä, linjalattiakaivoja sekä Duofix SAWA -asennuselementtejä. Esimerkiksi seinä-wc:iden piilohuuhtelusäiliöiden varaosilla on 50 vuoden saatavuustakuu.”

”Lisäksi kannattaa valita tuotteet, jotka visuaalisesti kestävät aikaa. Eli ei lähde tekemään valintaa hetken mielijohteesta”, Latvalahti neuvoo.

Suunnittelija tekee näkymättömän näkyväksi

Sisustussuunnittelijan työn arvo näkyy usein juuri siinä, mitä ei tarvitse korjata jälkikäteen. Kylpyhuoneessa tämä korostuu, koska virheet ovat kalliita ja hankalia korjata. Suunnittelija ei ainoastaan valitse materiaaleja, vaan sovittaa yhteen arkkitehtuurin, tekniikan ja käyttäjän tarpeet. Työ on jatkuvaa yhteistyötä arkkitehtien, LVIS-suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa – ja välillä myös alkuperäisten suunnitelmien haastamista. Lopputuloksena syntyy tila, joka toimii sekä käytännössä että visuaalisesti.

”Erityisesti kylpyhuoneessa kaikki pitää saada toimimaan yhteen, koska usein kokonaisuus nähdään yhdellä silmäyksellä, Latvalahti tiivistää. Ja juuri siksi kylpyhuone on tila, jossa hyvä suunnittelu ei ole luksusta – vaan välttämättömyys.”

Lähde: Geberit Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.