Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Sisustusarkkitehdin selviytymisopas tulevaisuuteen

Tatu Ahlroos

Näinä viitenä vuotena, joina olen toiminut Sisustusarkkitehdit
SIOn puheenjohtajana, on maailma näyttänyt alalle parhaimpia puoliaan.
Osittain matalan korkotason edesauttama rakentamisen ylikuumeneminen
on ollut potentiaalisista uhista lähimpänä. Niskaamme isketty pandemia,
tai pikemminkin sen patoamiseksi laaditut toimenpiteet, ovat vuorostaan
antaneet rakentamisen investointeja ohjaavalle rahaliikenteelle aikaa
jäähtyä. Mitä teemme odottaessamme investointien jälleen virtaavan
markkinatalouden vuorilta jään sulaessa? Listalla ensimmäisenä on
tietenkin: pysyä hengissä.

Jos syystä tai toisesta on jostain ilmestynyt sitä paljon puhuttua
ylimääräistä aikaa, on itsensä ja ammattiosaamisensa kehittäminen
seuraavana vuorossa. Kevyemmästä päästä lähdettäessä, on ajankuvaksi
muodostunut sanahirviö webinaari ensimmäinen mistä aloittaa. Vaikka
webinaarit kuten ”Mitä tehdä autioituville ostoskeskuksille?” tai ”Helsinki-
Vantaan lentoaseman laajennuksen purkamisen uudet tuulet” saattavat
kuulostaa mielenkiintoisilta, toivotaan että niiden aika ei ole vielä.

Jos tarvitsee vuorostaan vastapainoa työkuvioille, lienevät seminaarit
kuten ”Kuinka rentoutua joogasta ilman salaliittoteorioita?” tai ”Kokkola
kunniaan! Eli miten nauttia matkailusta sen typistyttyä Napakympin
sekundamatkalaukuksi?” varsin käytännöllisiä.

Kaikista hyödyllisintä on kuitenkin kehittää sitä ammatillista
osaamista, mille jatkossa on eniten tarvetta. Eräs viisas sisustusarkkitehti
totesi kerran (nyt), että kansakunnan henkinen tila mitataan sen
rakennusten kunnon mukaan. Suomella on tosin etulyöntiasema nuoren
rakennuskantansa ansioista: Ateenan Parthenonin kaltaiset ”kaupungin
parhaalla paikalla” kököttävät rauniot loistavat poissaolollaan. Mikä
parasta: rakennukset on taituroitu pystyyn niin, että ne ylläpitävät
korjausrakentamisen kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Toinen positiivinen
tekijä on perisuomalainen suvaitsemattomuus: emme kerta kaikkiaan
suvaitse hometta, vetoa tai heikolla paineella toimivia putkistoja. Toisin
sanoen: vaikka trendit, suhdanteet, brändit ja tuulensuunta muuttuvat
alituiseen, on korjausrakentaminen viimeinen mistä nipistetään.

Vaikka termit digitalisaatio ja tietomalli, saattaisivat kuulostaa
sanahötöltä terminologialta, on niiden sisään kirjoitettu kuitenkin
jotain, mikä ei ole pelkästään henkilökohtaisella tasolla syytä olla
hallussa (olettaen siis, että ammatilliset työvälineet jo muuten pysyvät
hyppysissä), vaan pitää yllä myös Suomen asemaa tietotekniikan
edelläkävijänä.

Kolmantena noston ansaitsee vähemmän yllättävästi ekologisuus.
Tänä vuonna oli tarkoitus järjestää asian tiimoilta SIOn seminaari, mutta
ainakaan aihe ei ole vanhentunut seuraavalle vuodelle siirryttäessäkään.
Ekologisuus rakennusteollisuudessa – tai sen puute – ei tosiaankaan
muutu vuosien kuluessa vähemmän tärkeäksi, vaan päinvastoin.
Tähän kun yhdistää korjausrakentamisen nopean syklin ja materiaalien
hiilijalanjäljen kuormittavuuden, ei niiden kiertokulun pidentäminen
kiertotalouden mallilla ole lainkaan huono ratkaisu.

Vuosituhannen vaihtuminen oli vain numeroiden vaihtumista
kellotaulussa. Nyt olemme konkreettisemmin uuden ajan kynnyksellä
ja on aika katsoa mitä kuljetamme sen yli. Mukanamme kantakaamme
terveelliset asunnot ja kauniit rauniot.

Kirjoittaja: Tatu Ahlroos
Puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO
2015–2020

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Kohti kestävämpää rakentamiskulttuuria

Rakentaminen ja remontointi ovat merkittäviä hiilijalanjäljen lähteitä, mutta vastuullisilla valinnoilla voidaan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa jo suunnittelupöydällä. Siirryttäessä kohti tulevaisuuden hiilineutraalimpaa rakentamista tarvitaan

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.