SIO:N VUODEN KOHDE 2026 – Kansaneläkelaitoksen työ- ja asiakaspalveluympäristö Seinäjoella

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden kohteen 2026

Nominaatin sai sisustusarkkitehtitoimisto Sistemin suunnittelema Kansaneläkelaitoksen työ- ja asiakaspalveluympäristö Seinäjoella. Nominaatti jaettiin IFIn , (International Federation of Interior Architects), Ethics in Interior Architecture-seminaarin yhteydessä Aalto-yliopistossa 7.2.

Seinäjoen Keskus kokoaa saman katon alle Kelan, Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelut. Sistem on suunnitellut rakennuksen sisätilat ja koko työympäristön kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena oli luoda nykyaikainen, yhteisöllinen ja hyvinvointia tukeva ympäristö, jossa tilat, prosessit ja palvelukokemus muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Suunnitteluratkaisujen avulla syntyi uudenlainen palvelukeskus, joka tukee sujuvaa arkea niin työntekijöille kuin asiakkaille.

Kansaneläkelaitoksen työ- ja asiakaspalveluympäristö

Hanke yhdistää korkeatasoisen suunnittelun ja huolellisen toteutuksen hallituksi, arkkitehtuuria kunnioittavaksi kokonaisuudeksi. Sisustusratkaisut perustuvat vahvaan kokonaisuuksien hallintaan: 1970-luvun rakennuksen alkuperäiset betoniholvit ja lattiat on säilytetty ja nostettu esiin osaksi tilojen identiteettiä, joita täydentävät harkitut puupinnat, luonnonmateriaalit ja pehmeät tekstiilit. Käytettyjen ja uusien kalusteiden saumattomassa yhdistämisessä on onnistuttu hyvin. Tiloissa on myös hienovaraista yllätyksellisyyttä, joka keventää kokonaisuutta. Lopputuloksena on korkeatasoinen, kestävä ja inhimillinen työ- ja asiakaspalveluympäristö, jossa vanhojen olemassa olevien rakennusosien maksimaalinen hyödyntäminen on tulevaisuutta. Yli puolet kalusteista on kierrätettyjä, ja niiden uusiokäyttö on suunniteltu harkitusti osaksi kokonaisuutta.

SIO:N VUODEN KOHDE 2026 – kunniamaininta

Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan Graniittilinna ansaitsee kunniamaininnan koko työryhmälle, ei vain sisustusarkkitehdille, poikkeuksellisen vaativasta ja korkeatasoisesta suunnittelu- ja toteutusprosessista, jossa historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä ympäristö on uudistettu syvällä arvostuksella alkuperäistä arkkitehtuuria kohtaan. Kohteessa kokonaisuuksien hallinta on ollut keskeistä.

Kunniamaininnan saaneen hankkeen rakennuttaja on tasavallan presidentin kanslia. Kultarannan perusparannushanketta johti 2017-2021 linnanvouti Anne Puonti ja 2021-2024 linnanvouti Ismo Siikaluoma. Erityisesti sisustussuunnittelu jatkui koko hankkeen ajan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä rouva Suzanne Innes-Stubb toivat loppuvaiheessa omia näkökulmiaan hankkeeseen. Rakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastasi ryhmittymä Trium Arkkitehdit Oy. Graniittilinnan ja muiden rakennusten sisustusarkkitehtina toimi Satu-Katri Hyvärinen sisustusarkkitehti SIO TaM / Trium arkkitehdit. Rakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastasi ryhmittymä Trium Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy ja Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen.

Palkituista voi lukea lisää: sio.fi/fi/uutinen/vuoden-kohde-2026-ja-kunniamaininta-2026/

Valinnan ehdotusten ja hakemusten perusteella tekivät Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025 Kohinan edustaja sisustusarkkitehti SIO, juryn puheenjohtaja Susanna Kallio, SIO ry:n puheenjohtaja, sisustusarkkitehti SIO Lars Räihä, arkkitehti SAFA Tobias Tommila, sekä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun apulaisprofessori Katrin Greiling. Juryn sihteerinä toimi SIO:n pääsihteeri Minna Borg.

Hyvän ympäristön puolesta – Sisustusarkkitehdit SIO
SIO ry on vuonna 1949 perustettu ammatillinen järjestö, joka jakaa tietoa sisustusarkkitehtien monipuolisesta ammattitaidosta. SIOn toiminnan tavoitteena on parantaa ympäristön hyvää laatua ja edistää kulttuurisia, eettisiä ja kestävän kehityksen arvoja. SIOon kuuluu yli 700 jäsentä.

Teksti: Minna Borg

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.