Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Ennen kaikki oli kauniimmin?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Olen turhautunut äärimmilleni, seuratessani taloyhtiössämme tehtäviä
remonttitoimenpiteitä. Kerrostalo on rakennettu 1960-luvun lopulla ja
tehty silloin hyvin ja laadukkaasti. Väliovet ovat tiikkiä ja ovissa on kaunis
raidallinen koristelasi. Sähkörasiat ovat pyöreät. Kiinteät kaapistot ovat
puuta, hyllyt vaneria ja vetimet niklattu. Ikkunalautoja, keittiötasoja
ja lattioita kiertävät tammilistat. Kaikki on helposti huollettavaa ja
kunnostettavissa.

Kun taloyhtiössä oli putkiremontti, jalopuiset väliovet korvattiin
valkoisilla levyovilla ja pyöreät pistorasiat vaihdettiin tukusta saatavaan
bulkkitavaraan. Useissa asunnoissa puuparketti on korvattu laminaatilla,
(siis muovilla) vaikka parketti olisi ollut vielä kunnostettavissa.

Viimeisimpänä hissiremontti. Aiemmin oli ihana mennä hissiin. Siellä
oli syvän tummansiniset seinät ja himmeä valaistus. Aina kun katsoin
peiliin, näytin kauniilta. Nyt tilalla on rosterinen ruumisarkku. Kun katson
peiliin, katossa oleva kirkas LED-valaisin pitää huolen, että myös näytän
ruumiilta. Ovet avautuvat itsekseen, wow! Menen mieluummin portaita.

Taloyhtiön saunassa oli lämpöä mittaava anturi liian lähellä
ilmastointiventtiiliä ja anturi tulkitsi väärin lämpötilaa. Joku kätevä
huoltomies rakensi anturin ympärille suojan raakalaudasta ja kahdesta
isosta kulmaraudasta. Niitä nyt sitten katselen siinä saunan lauteella ja
mietin, että olisipa hänellä ollut hiukan ammattiylpeyttä… Tai minulla oma
sauna.

Onko se mahdotonta tehdä uutta niin, että pienikin kokonaisuus olisi
sekä toiminnallinen, että kaunis katsella?

Katkeaako viesti jossain vaiheessa, vai onko se todellakin aina
rahasta tai ajanpuutteesta kiinni?

En halua osoittaa sormella hissin suunnittelijaa tai huoltomiestä, vaan
kysyä voisiko asialle tehdä jotain?

Voisiko meidät sisätilojen ammattilaiset ottaa osaksi suunnitteluprosessia,
vaikka edes konsultoimaan viihtyisyyteen
liittyviä ratkaisuja?

Voisiko meidät sisätilojen ammattilaiset ottaa osaksi suunnitteluprosessia,
vaikka edes konsultoimaan viihtyisyyteen
liittyviä ratkaisuja?

Suvi-Maria Silvola
Studio Suvi-Maria Silvola
Toiminnanjohtaja Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 2/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.