Maaliskuussa ilmestynyt Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 tuo jälleen jobinpostia: rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön on syntymässä nopeasti muutosvelkaa, koska muinaiset rakenteet ja järjestelmät pitäisi saada uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.
Osana ROTI-hanketta Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti rakennetun omaisuuden nykytilan synnyttämiä taloudellisia menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia noin 3,4 miljardia euroa.
VTT:n arvioiden mukaan korjausvelan hoitoon tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 16 miljardin euron panostus. Mutta se hyvä puoli: investoinnin tuottamat taloudelliset hyödyt olisivat samaan aikaan arviolta 34 miljardia euroa.
Ilahduttavasti luovan suunnittelun näkökulma on nyt ROTI-arvioinnissa mukana ensimmäistä kertaa. Arvioinnin painopiste on siinä, kuinka luovien alojen osaamista on hyödynnetty rakennetussa ympäristössä ja sen elinkaaren aikaisissa prosesseissa.
ROTI-raportin mukaan arkkitehtuurin, insinöörisuunnittelun, muotoilun ja taiteen näkökulmien vahvistaminen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun sekä rakentamisen prosesseissa parantaa elinympäristömme laatua ja palvelukykyä.
Eri suunnittelualojen yhteistyön tuloksena voidaan myös löytää uusia ratkaisuja rakennettuun ympäristöön vaikuttavien muutosilmiöiden tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Luovan suunnittelun tarjoama potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisesti rakentamisessa ja yhdyskuntien kehittämisessä, todetaan raportissa – ja alan rohkea uudistaminen kohti kestävää rakennettua ympäristöä täytyy aloittaa viipymättä.
Luovassa suunnittelussa on myös taloudellista voimaa. Yksin arkkitehtipalveluiden liikevaihto oli vuonna 2015 noin 250 miljoonaa euroa. Valtaosan siitä muodostivat asuin- sekä liike- ja toimistorakennuksiin liittyvät rakennussuunnittelutehtävät.
ROTI-raportti lätkäisee suomalaiselle insinöörisuunnittelulle ja arkkitehtuurille arvosanaksi kahdeksikon, joten aivan metsässä ei varmasti olla. Raportin mukaan eri suunnittelualojen asiantuntijoilla on vakiintuneet roolit ja vastuut rakennushankkeissa ja suunnittelupalveluita on saatavissa markkinoilta ”monipuolisesti ja hyvin”.
Alan ongelmana on edullisen hinnan korostuminen palveluhankinnoissa. Raportissa huomautetaan, että laatutekijät huomioon ottavien ja innovatiivisia ratkaisuja mahdollistavien hankintamenettelyjen käyttö on mahdollista, mutta toistaiseksi melko vähäistä.
Toimintaympäristön muutospaineet heijastuvat suunnittelualojen osaamistarpeisiin. ROTI 2017 kuitenkin katsoo, että alan osaamisen kehittäminen ei ole järjestelmällistä. Suunnittelijoiden valmiudet esimerkiksi kestävän rakentamisen edellyttämien ratkaisujen tuottamiseen tai uuden teknologian hyödyntämiseen vaihtelevat. Alan opetuksen ja tutkimuksen laatu on kovan paineen alla, koska resurssit ovat niukat.
Suomella on kuitenkin kestävän rakentamisen saralla jopa kansainvälistä etunojaa ja -matkaa. Sitä ei ole varaa päästää happanemaan.
Yksi raportin valopilkuista luovalla puolella on muotoilupalveluiden lisääntyvä käyttö kiinteistö- ja rakennusalalla. Esimerkiksi palvelumuotoilun kaikkia mahdollisuuksia on vasta ryhdytty kartoittamaan. Teollisuuden tuote- ja ohjelmistokehittämisestä palvelumuotoilu on rönsyillyt vaikkapa työ-, oppimis- ja kaupunkiympäristöjen kehittämiseen.
Kun käyttäjien tarpeet tuodaan aidosti osaksi suunnittelutyötä, saadaan viimein niitä loppuun asti räätälöityjä kokonaisuuksia, joita asiakkaat janoavat.
