Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka.
“Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus on tärkeä askel kestävämpään rakentamiseen. Jatkossa rakentamisen päästöt on huomioitava aina rakennuksen suunnittelusta sen rakentamiseen, käyttöön ja purkamiseen. Tämä luo selkeän kannustimen vähähiilisempiin ratkaisuihin esimerkiksi rakennusmateriaaleissa ja rakentamisen prosesseissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusalan rooli ilmastotyössä on siis merkittävä.
Rakennusten hiilijalanjälki ja -kädenjälki sekä rakennustuotteet näkyviksi
Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, ja että sille laaditaan ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo.
Vaatimukset koskevat laajasti kaikkia uusia rakennuksia, kuten rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistoja, liikerakennuksia, sairaaloita sekä suuria varastoja ja halleja, joiden rakentamislupa on tullut vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen.
Vähähiilisyysvaatimukset eivät koske esimerkiksi pientaloja, alle 30 neliömetrin rakennuksia tai korjaushankkeita.
Ilmastoselvityksessä rakennuksen hiilijalanjälki arvioidaan laskemalla elinkaaren eri vaiheissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Hiilikädenjälki arvioidaan laskemalla sellaiset mahdolliset ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta. Ilmastoselvitys laaditaan rakennukselle sen loppukatselmusvaiheessa.
Rakennustuoteluetteloon sisällytetään tiedot rakennuksessa käytettävistä tuotteista pääpiirustustasoisesti. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua.
Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä
Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle on asetettu raja-arvot, joiden alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä. Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi rivitaloille, asuinkerrostaloille, toimistoille, liikerakennuksille sekä sairaaloille ja suurille varastoille ja halleille. Raja-arvot koskevat rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.
Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Tukena vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja päästötietokanta
Hiilijalanjälki- ja kädenjälkilaskennan tukena ovat ympäristöministeriön julkaisema vähähiilisyyden arviointimenetelmä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Suomen päästötietokanta Co2data. Päästötietokanta tarjoaa tietoa yleisimpien rakennustuotteiden ja rakentamisen prosessien ilmastovaikutuksista.
Ympäristöministeriö on tarkastellut kaukolämmön paikallisten päästökertoimien käyttöä rakennuksen vähähiilisyysarvioinnissa eduskunnan vuoden 2025 lausuman edellyttämällä tavalla. Kansalliseen päästötietokantaan tullaan lisäämään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat kaukolämmön verkkokohtaiset elinkaariset päästöarvot, minkä jälkeen niitä voi käyttää rakennuksen käytönaikaisten päästöjen arvioimiseen. Päästötietokannassa kerrottua kaukolämmön kansallista päästökeskiarvoa on mahdollista käyttää myös jatkossa.
Ympäristöministeriö on julkaissut arviointimenetelmän tueksi dokumentin, joka selkeyttää rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Julkaisu sisältää sovellusesimerkkejä, suosituksia ja lisätietoja rakentamishankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä rakennusvalvontaviranomaiselle.
Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisääntelyyn EU:n edellyttämiä muutoksia
Euroopan komissio on julkaissut uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) 7 artiklaan liittyvän delegoidun säädöksen rakennusten ilmaston lämmityspotentiaalin laskennasta.
Global Warming Potential (GWP) -laskennan tarkoituksena on yhdenmukaistaa tapaa, jolla EU-jäsenvaltiot arvioivat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
Ympäristöministeriö valmistelee vuoden 2026 aikana delegoidun säädöksen edellyttämiä muutoksia asetukseen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Delegoidun säädöksen perusteella tehtävät vähähiilisyyden arviointimenetelmän muutokset tulevat sovellettaviksi vuoden 2028 alusta alkaen.
Kuvat: Pexels
Lähde: Ympäristöministeriö
