SKiB-kampus on avoin, monikielinen ja monikerroksinen tila, joka yhdistää oppimisen, taiteen ja yhteisöllisyyden Porin kaupunkirakenteeseen. Rakennuksen arkkitehtuurissa kiteytyvät historian kunnioitus, kestävä tulevaisuus ja taidolla hiottu materiaalisuus.
Porin keskustaan vuoden lopulla valmistuvan SKiB-kampuksen rakennushankkeen suunnittelu käynnistyi 2019, kun porilainen Svenska Kulturfonden i Björneborg -kulttuurisäätiö järjesti arkkitehtuurikutsukilpailun. Kilpailun voittaja JKMM Arkkitehdit vastaa kohteen arkkitehtuurista, sisustuksesta ja taideintegraatiosta. Hankkeen pääurakoitsijana toimii MVR Oy ja työmaavalvojana Prepon Oy.
”SKiB-kampus on monikielinen ja kerroksellinen tila, joka liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen luontevasti. SKiB-kampuksen monipuolisuus tekee ruotsinkielisestä kouluyhteisöstä elävän osan monikielistä Porin kaupunkia”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeiltä.
Kampuskokonaisuus koostuu uudesta puurakenteisesta rakennuksesta sekä peruskorjattavista 1930-luvun Rosa Husetista ja 1960-luvun punatiilistä Bss-koulurakennuksesta. Rosa Huset on tiilirunkoinen, rapattupintainen rakennus, jonka julkisivun sävyä päivitetään peruskorjauksessa kampuksen kokonaisuuden mukaiseksi.
Kampukselta purettujen, vanhojen rakennusten siluetti näkyy hienovaraisesti Bss-rakennuksen uudistetun julkisivun tiilireliefissä, mikä tuo kampuksen arkkitehtuurin historiallista kerroksellisuutta.
Kohtaamispaikka oppimiselle, kulttuurille ja kaupunkilaisille
Uudisrakennuksessa toimivat hankkeen valmistuttua kulttuurikeskus Fiini, kahvila Blåbär, ravintola Blåbär ja tapahtumasali Jammi. Kulttuurikeskus on kohtaamispaikka kaikille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Lisäksi kampukselle sijoittuvat Björneborgs svenska samskolan tilat ja kirjasto.
”SkiB-kampus käy vuoropuhelua koko kaupunkiyhteisön kanssa. Uudisrakennukseen avautuva keskuskahvila on avoinna päivittäin, ja kahvilan ja kulttuurikeskuksen tiloissa sekä kulttuurikeskuksen aulassa voi järjestää erilaisia tapahtumia”, sanoo Miettinen.
”Kampuksella perinteiset koulun tilat esikoulusta lukioon asettuvat osaksi yhteistä, elävää oppimisympäristöä. Kansainvälistä näkökulmaa tuo IB-lukio”, jatkaa projektiarkkitehti ja rakennussuunnittelija Katariina Knuuti JKMM Arkkitehdeiltä.
Pronssi rakentaa yhteyttä historiaan ja ympäristöön
Kampuksen arkkitehtuuri rakentuu historian ymmärtämiselle, kestävälle tulevaisuudelle ja huolelliselle materiaalien käytölle. Puurunkoisen uudisrakennuksen mittakaava ja ilme sovitettiin tarkoin kampuksen historiallisten rakennusten arkkitehtuuriin.
Vakaa, arvokas pronssi määrittää uudisrakennuksen ilmettä ja identiteettiä. Idea pronssin käyttämiseen tuli pronssin toimittaneelta Aurubis Finland Oy:ltä, joka tarjosi teknistä suunnitteluapua eri materiaalien vertailussa ja toimitti eri-ikäisiä patinoitumisnäytteitä. Pronssiosien aliurakoitsijana toimi Ilmastointi ja Pelti Hakala Oy.
”Pronssi patinoituu kauniin suklaanruskeaksi ja muodostaa harmonisen kokonaisuuden Bss-rakennuksen punatiilisen julkisivun kanssa. Pronssin pääraaka-aine, kupari, kytkee materiaalin vahvasti Porin teolliseen perintöön. Uudisrakennuksen näyttävät pronssipinnat liittävät rakennuksen osaksi kaupungin pitkää kupariteollisuuden historiaa”, Miettinen sanoo.
Pronssi kehystää suuria ikkunoita, joista avautuvat maisemat kaupunkiin. Pronssisia yhtenäispintoja elävöittävät pystysuuntaiset pronssievät, jotka artikuloivat ja jäsentävät julkisivupintaa muodostaen inhimillisen mittakaavan. Pronssiset pienipiirteiset, korumaiset julkisivun osat pehmentävät rakennuksen ilmettä ja tekevät siitä helpommin saavutettavan.
”Halusimme luoda rakennukselle selkeän ulkohahmon, joka viestii arvokkuutta ja jatkuvuutta. Kampuksen perusparadigmana on pronssin ja punatiilin muodostama punertavan ruskea ulkohahmo, joka sisällä avautuu vaaleaan, puupintaiseen maailmaan” kertoo Miettinen.
Luonnonvaloa ja kotimaista puuta
Uudisrakennuksen aula avautuu sisäpihalle lasijulkisivun kautta. Kulttuurikeskuksen aula oli aiemmin ulkotilaa, ja uuden aulan arkkitehtuurissa säilytetään ulkotilan olemus: suuret ikkunapinnat tuovat valon ja avoimuuden osaksi sisätilaa.
Päämateriaalina sisätiloissa on ekologinen kotimainen kuusi, joka toimii kantavana rakenteena ja luo pehmeän, akustisesti miellyttävän tilakokemuksen. Vaalea mosaiikkibetonilattia ja vaahteraparketit luovat kuuseen ja punatiiliin yhdistettynä harmonisen kokonaisuuden. Ekologisuutta kampukselle tuo materiaalivalintojen lisäksi lämmitysmuodoksi valittu maalämpö.
Kampuksen pihatilat tukevat horisontaalisen, perhemäisen kouluyhteisön tarpeita arkkitehtuurin keinoin. Aineeseen sidottuna arkkitehtuuri välittää aineettomia arvoja, joilla tuetaan organisaation muutosta ja kehitystä.
”Sisäpiha on suunnattu pienille koululaisille. Pihatoimintojen monipuolistamiseksi uudisrakennuksen katto rakennetaan vanhempia oppilaita palvelevaksi välituntipihaksi, jota voi käyttää sään salliessa myös opetustilana. Kattopiha on saatavilla myös iltakäyttöön tapahtumatilana, mikä tukee tilojen monipuolista ja kokonaisvaltaista käyttöä”, kertoo Miettinen.
Taide osana arkkitehtuuria
Erityistä hankkeessa on myös taiteen rooli. Sisustuksessa käytetään SKiB-säätiön taidekokoelman teoksia, ja kampukselle on integroitu taideteoksia veistoksista äänimaisemiin. Milla Vaahteran messingistä ja lasista valmistetun teoksen idea perustuu Fibonaccin lukusarjaan ja kultaiseen leikkaukseen, jotka näkyvät teoksen mittasuhteissa ja osien määrässä.
Laura Merzinabstrakti sommitelma muodostaa kulttuurikeskuksen siirtoseinälle elävän, maalauksellisen pinnan, joka yhdistyy tilaan sijoitettaviin puusta veistettyihin eläinfiguureihin ja kirjaston hyllyjen päätyihin maalattuihin siluettimaisiin eläinhahmoihin. Merz ja Tytti Arola toteuttavat tilaan yhteistyönä äänitaideteoksen.
”Vaahteran teoksen yllä avautuva lasikatto saa päivänvalon heijastumaan tilaan, ja pienoisveistokset rytmittävät kirjastoja ja käytäviä. Äänitaideteos kutsuu pysähtymään ja kuuntelemaan, rakentaen paikkaan muistijälkiä,” Miettinen sanoo.
Arkkitehtuuria arvojen pohjalta
SKiB-kampuksella arkkitehtuurille on annettu tilaa kertoa tarinaa. Tässä tapauksessa se kertoo tarinaa avoimuudesta, vastuusta ja yhdessä rakentamisesta. Kampus palvelee oppilaitosta ja kulttuuritoimintaa sekä rakentaa siltaa ympäröivän kaupungin ja sen monikielisen yhteisön välillä.
”Koko suunnitteluprosessi oli poikkeuksellisen vuorovaikutteinen. Kävimme yli 50 käyttäjäkokousta, ja jokainen osa-alue räätälöitiin tarpeisiin. Taustalla oli vahva visio tilaajalta. SKiB-säätiö halusi kehittää kampuksesta aidosti kaupunkia palvelevan, avoimen ja kulttuurisesti merkityksellisen kokonaisuuden”, summaa Miettinen.
”Tilaaja ansaitsee erityiskiitoksen siitä, että he pitivät tinkimättömästi kiinni arvoistaan ja vastuullisuudestaan, myös silloin, kun kustannuspaineet olisivat voineet ohjata toiseen suuntaan”, Knuuti lisää.
Teksti: Meri Böhm
Kuvat: Hannu Rytky
