Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Pidä huolta

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

Olen viime aikoina miettinyt paljon huolenpitoa, välittämistä ja vaalimista. Olen ymmärtänyt sen liittyvän kaikkeen tekemiseen, asumiseen, olemiseen ihmisenä, osana yhteisöjä sekä luontoa.

Huolenpidon vastakohta on välinpitämättömyys tai halveksunta
ja se voi kohdistua yhtä lailla ihmiseen itseensä, kuin ympärillä oleviin
lähimmäisiin, omaan kotiin, toisen omaisuuteen tai lähiympäristöön. On
vaikea osata pitää huolta tai välittää, jos ei ole huolehdittu tai välitetty.

Minä kammoksun sellaisia uusia asuinalueita, joissa kaikki olemassa
oleva jyrätään maan tasalle välittämättä, että samalla hävitetään kokonainen
ekosysteemi. Luonto ympärillä ei välttämättä palaudu enää koskaan
ennalleen.

– Kuka haluaa asua ilman puita, pensaita, perhosia ja
linnunlaulua?

Aiemmin ihmisten luontoyhteys oli selkeämpi. Maaseudulla
maatiloilla oli elättipuut. Hyvinvoiva puu oli merkki tilan ja ihmisten
hyvinvoinnista. Hoiva edellyttää kiintymystä, omistautumista ja
sitoutumista. Huolenpito ja yhdessä tekeminen palkitsee ja aktivoi ja
saa kiinnittymään ympäristöön, yhteisöön, kulttuuriin ja perinteeseen.

Myös talot rakennettiin kestämään sata vuotta. Kerran hyvin
rakennettu ja hyvin hoidettu vanha koulu, asemarakennus tai
sairaala, voi toimia alkuperäisen käyttötarkoituksensa jälkeen
toimistoina, asuntoina tai vaikka hotellina. Rakennusten hoiva on
ylläpitoa, huoltamista ja korjaamista. Hoivan tulisi toimia yksilöllisesti
rakennuksen luonne ja aikakauden rakennustavat huomioiden. Aivan
kuten ihmistäkin tulee hoitaa yksilönä.

Liian moni rakennus on pilattu vääränlaisilla korjaustoimenpiteillä.

Kuulin äskettäin lauseen ”Teot, jotka ruokkivat egoa, eivät
tuota onnea, vaan onnen voi saavuttaa vain ruokkimalla sielua”.
Hoivaaminen, vaaliminen, arjen askareet ja hyvän tekeminen ovat
parasta ruokaa sielulle. Ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä
tunteakseen itsensä arvokkaaksi itselleen ja tärkeäksi osana
yhteisöä.

”Rakennukset tarvitsevat
hoivaa kestääkseen
taas sata vuotta.

Vaaliminen on sisäsyntyistä, kun rakastaa sitä mitä tekee. Vain
rakkauden ja kiinnostuksen kautta voi ymmärtää aidosti toista ihmistä,
luontoa tai rakennusta. Tämän pitäisi olla sekä arkkitehtuurin sekä
yhteiskunnan rakentamisen, että kaiken rakentamisen perusta.

Itse olen saanut kasvaa kodissa ja suvussa, jossa on huolehdittu.

On pidetty huolta, lapsista, aikuisista, vanhuksista, lemmikeistä,
kodista, kasvimaasta, metsistä ja lähivesistä. Olen oppinut
valmistamaan ruokaa, korjaamaan vaatteet ja huonekalut, vaihtamaan
palaneet lamput ja kärähtäneet sulakkeet.

Minun sielulleni parasta ravintoa on hoitaa omaa kasvimaata, leipoa
rakkaille leipää, korjata hitaasti ja kuunnellen pientä kesämökkiäni.
Kasvattaa hunajakukkia pölyttäjille.

Ihan kuin mummi ja muut ennen minua.

Suvi-Maria Silvola
Toiminnanjohtaja
Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.