Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Nollataloissa myös nolla sisäilmaongelmaa?

RAKENTAMISEEN KOHDISTETAAN eri tahoilta vaatimuksia, joiden yhteensovittaminen ei aina ole saumatonta. Kun tehdään energiatehokkaita rakennuksia, täytyy sisäilman laadusta pitää kiinni kaikin keinoin. Onneksi siilomentaliteetista ollaan pääsemässä eroon ja sillanrakentajia jo löytyy.

Esimerkiksi matalaenergiarakentamista kohti otettiin kelpo askel jo vuoden 2010 tiukentuneiden rakennusmääräysten myötä, ja energiamääräykset ovat tiukentuneet edelleen vuoden 2012 rakennusmääräyksissä. Ei ole yllätys, että julkista tilaa ohjaillaan vieläkin tarmokkaammin kuin yksityistä rakentamista – ja että EU:n direktiivit luovat painetta kotipesään.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) edellyttää, että kaikkien julkisten rakennusten on oltava 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Direktiivi vielä laajentaa soveltamisaluettaan siten, että vuoden 2020 päättyessä määräys kattaa kaikki uudet rakennukset, ei vain julkisia rakennuksia.

EU on velvoittanut jäsenmaat laatimaan kansalliset suunnitelmansa ”nollakantaan” siirtymisestä ja sisällyttämään niihin yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten lähes nollaenergiarakennusten määritelmää käytännössä sovelletaan, paikalliset olosuhteet ja normit huomioiden.

Suomessa energiatehokkuuden tasot on ilmaistu E-luvulla (rakennusten kokonaisenergiankulutus). Kotimaisessa katsannossa nämä energiatehokkuustasot ovat yksi lähtökohta myös lähes nollaenergiarakentamisen kansallisessa määrittämisessä.

EPBD-direktiivissä puhutaan ”lähes nollaenergiarakennuksista”, mikä tietenkin herättää kysymyksen: kuinka luovaa tulkintaa tuo ’lähes’ sietää? – Konsensus tuntuu olevan, että kyseisillä rakennuksilla tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus. Lisäksi rakennuksen käyttämä lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä tulisi olla hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla – mukaan lukien paikan päällä (tai ainakin rakennuksen lähellä) tuotettava, uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

EU:lla on myös Energiatehokkuusdirektiivi EED (Energy Efficiency Directive), joka edellyttää yleisemmin mm. pitkän aikavälin strategiaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, koskien erityisesti rakennusten peruskorjausta.

Direktiivi heijastunee myös uudisrakentamiseen. Tämä voi liittyä mm. julkisten hankintojen tekemiseen, kun on kyse julkisen rakennuksen korjaamisesta tai energiakulutuksen mittaamisesta, energiatehokkuudesta tiedottamisesta tai vaikkapa rakennusten energiakatselmuksista.

Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi RES (Renewable Energy Sources Directive) taas painottaa, että jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.

Valtiolla on tavoitteita myös ihan EU:sta riippumatta. Sisäilmapuolella Suomen keihäänkärkihanke on tuore Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, joka edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa. Ohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen.

Terveet Tilat 2028 -ohjelmaan kuuluu monipuolinen SisäNyt -hanke, josta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kuntaliitto. Tässä kuviossa THL:n vastuulla on asuntojen, päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ja oireilevien määrien selvittäminen; Työterveyslaitos selvittää, onko sisäilmaongelmien ratkaisutavoissa tai määrissä eroja, kun rakennuksen omistaa yksityinen, kunta tai valtio; Kuntaliitto kartoittaa sisäilmaongelmaisten rakennusten osuutta julkisella sektorilla ja tekee vertailua Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.

Kovaan kompetenssiin nojaavalle hankkeelle on helppo toivoa menestystä.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.