Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Miten suunnittelemme maailmaa, joka on jo olemassa?

Kohteen suunnittelija on Tiina Suhonen-Hautala, Suunnittelutoimisto Dejlig. Kuva: Mikael Pettersson

Olemme tottuneet puhumaan materiaaleista esteettisinä valintoina, sävyinä, pintoina ja tekstuureina. Tässä ajassa jokainen näistä valinnoista kantaa mukanaan myös moraalisen painon. Kun suunnittelija valitsee materiaalin, hän tekee samalla valinnan luonnonvarojen, työolosuhteiden, toimitusketjujen ja tulevien sukupolvien puolesta. Yhä useammin kysymys ei ole vain siitä, miltä pinta näyttää, vaan mitä arvoja se heijastaa.

Sisustussuunnittelijat suosivat perinteisesti lähituotantoa, paikallisia valmistajia ja yhteistyötä puuseppien kanssa. Se on tapa työskennellä, jossa toimitusketjut ovat lyhyitä ja tekijät tunnetaan nimeltä. Tämä onnistuu luontevasti etenkin pienemmissä projekteissa, mutta hankekoon kasvaessa toimitusketjut monimutkaistuvat ja kokonaisuuden mittakaava etäännyttää valinnat tekijöistään. Sertifikaatit, tuotepassit ja päästölaskelmat antavat kyllä suuntaa, mutta harvoin täydellisen vastauksen. 

Aika on ehkä rehellisin materiaalitesti ja siinä mielessä kestävän estetiikan ytimessä on patina. Se, että materia saa elää ja ikääntyä. Kenties juuri tässä asuu uudenlainen ajatus luksuksesta, jota voimme suunnittelijoina kultivoida: aitous, joka ei ole virheetöntä. Uskallus arvostaa karheaa, korjattua ja elämisen jälkiä kantavaa.

Viime aikoina alalla on käyty keskustelua siitä, millaista kauneutta meidän suunnittelijoina tulisi tavoitella. Täydellisyydestä tinkiminen ja riman laskeminen pykälää alemmas voi olla yllättävän vaikeaa ammattilaisille, jotka on koulutettu hiomaan lopputulosta viimeistä saumaa myöten. Mutta ehkä sallivampi ote voi tehdä tilasta elävän ja inhimillisen?

Tänä päivänä asiakkaat kysyvät yhä useammin, onko jokin materiaali ekologinen. Suunnittelijan paikka onkin valistaa ja kertoa mitä pinnan takana on. Voisiko työhuoneen pöytälevy olla entinen lattialauta jostain puretusta talosta? Voisiko hotellin vastaanottotiski olla tehty materiaalista, joka on jo kerran elänyt? Tällaisen työskentelyn kautta suunnittelu saa syvyyttä, jota ei voi ostaa katalogista tai muodostaa tekoälyllä. Kun asiakas ymmärtää materiaalin taustan, hän alkaa nähdä myös arvon, joka ei välttämättä aina perustu sen uutuuteen.

Muutos on jo käynnissä. Yhä useammat suunnittelijat ja toimistot pohtivat materiaalien elinkaarta, hyödyntävät kierrätettyä sekä kierrätettävissä olevaa, ja tekevät yhteistyötä kierrätysverkostojen kanssa. 

Sisustussuunnittelu on parhaimmillaan tarinankerrontaa materiaaleilla. Elämme ajassa, jossa tarinan sisältö muodostuu tärkeämmäksi kuin sen visuaalinen muoto. Kestävä suunnittelu ei ole pelkästään ekologisesti vastuullista, vaan myös kulttuurisesti viisasta: siinä tiedostetaan, että maailma on jo täynnä materiaa. Meidän tehtävämme ei välttämättä ole luoda lisää, vaan käyttää olemassa olevaa entistä paremmin.

Teksti: Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Ympäristövastuulliset valinnat

Jokainen rakennusprojeksi kuluttaa luonnonvaroja. Rakennus kuluttaa energiaa ja vettä ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä sekä rakennusvaiheessa, että käytön aikana. Jätettä syntyy purkuvaiheessa tai

Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen

Sisustusarkkitehdit ja muotoilijat ovat avainasemassa, kun työn tekemisen muutoksia pohditaan. Koulutetuilla suunnittelijoilla on eväitä ja osaamista muutosprosessien läpiviemisessä. Suunnittelijoita askarruttavat tulevaisuuden

Kohti kestävää suunnittelua

Viime vuosisadan alussa, jopa puoleen väliin saakka rakentamiskulttuuri perustui kokemukseen ja historiaan. Rakennettiin hyväksi havaituilla menetelmillä ja tuotteilla. Rakennusosiin ja -materiaaleihin

Kotihäpeä vai kotionni?

Millaiset hetket eletystä elämästä jäävät mieleesi: Liittyvätkö ne siistiin kotiin vai esimerkiksi ystävien kanssa jaettuihin hetkiin?” -Katarina Meskanen- LAPSUUDENKODISSA MEILLÄ oli

Vihersisustus tuo luonnon osaksi sisätiloja

Näyttävät kasviseinät ja -pylväät ovat katseen vangitsevia tunnelman luojia. Viherkasvien lisäksi sammalista ja jäkälistä voi luoda säväyttäviä sisustusratkaisuja. Runsaat toteutukset viehättävät

Voimauttava vihreys – ergonomiaa aivoille!

Ilmeikäs vihersisustus tuottaa hyvää oloa ja onnellisuutta tilojen käyttäjille. Elävistä kasveista saa virtaa ajatteluun ja voimaa edetä kohti tavoitteita. ”Ihmiset työskentelevät

Mikä on tilasi, etätyöläinen?

Tietotyötä tehdään nyt monipaikkaisesti hybridimallilla ja yhteisöllisyys saa uusia muotoja monialaisissa coworkingverkostoissa. Yritysten huolella brändättyjen toimitilojen rinnalla kukoistavat kotitoimistot, joiden persoonalliseen

Luovuuden linnoitus – Supercell

Supercell sai hienon pääkonttorin Wood Citystä – mutta aivan käden käänteessä ei kotipesään päästy. Vuonna 2021 valmistuneen Wood City -kortteliin kuuluu

Hyvinvointia työympäristöstä?

Kirjoittaja: Marjut Nousiainen Viime aikoina kotona työskentely on tullut lähes kaikille toimistotyöntekijöille tutuksi, näin on käynyt myös minulle. Etätyöskentelyssä on paljon

Yuki Abe, Vuoden kalustesuunnittelija 2021

Kirjoittaja: Minna Borg SISUSTUSARKKITEHDIT SIO valitsi Vuoden kalustesuunnittelijaksi 2021 sisustusarkkitehti SIO Yuki Aben. Abe on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2005 ja

PRP:n julkisivut taipuvat moneksi

Julkisivut toimivat rakennuksen käyntikorttina ja kertovat sen sisällä tapahtuvasta toiminnasta ja arvomaailmasta. Laadukkaasti toteutetut julkisivut korostavat yrityksen brändiä ja vetävät asiakkaita

2030-luku on jo täällä, oletko valmis?

Olen sisustusarkkitehdit SIO:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Lars ’Lasse’ Räihä. Tatu Ahlroos päätti astua sivummalle ansiokkaan 5 vuoden johtamisen jälkeen – astun

Entä jos?

Istahtaessani autooni muutama minuutti sitten päättyneen työmaakokouksen jälkeen huomaan olevani hyväntuulinen. Paikalla oli koko projektin kahdeksanhenkinen tiimi: lupa-arkkitehti, vastaava mestari, sähkösuunnittelija,

Rakennettu miljöö ja empatia

Keskustelu rakennetun ympäristön onnistuneisuudesta palautuu usein kohteen esteettisiin ja toiminnallisiin arvoihin. Vähättelemättä näitä näkökulmia on hyvä huomata, että kokemamme tunne onnistuneesta,