Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

”Lopputuloksesta jopa 85 prosenttia jää täysin piiloon”, toteaa Sisustussuunnittelijat SI ry:n puheenjohtaja Ilse Juola. ”Asiakas näkee valmiin pinnan, mutta ei sitä, miten seinähana ylipäätään pystyttiin sijoittamaan haluttuun kohtaan tai miksi tietty kytkin on juuri siinä kohtaa.”

Tämä on sisustussuunnittelun paradoksi: mitä paremmin työ on tehty, sitä vähemmän se näkyy. Onnistuminen näkyy toimivana kokonaisuutena: siinä, että arki sujuu, valinnat kestävät käyttöä ja asiakas on tyytyväinen. Sen sijaan prosessi, joka sen mahdollisti, on piiloutunut rakenteisiin ja valmiiden pintojen alle.

Esimerkiksi seinään upotettava hana on päätös, joka vaikuttaa rakenteisiin, putkivetoihin, aikatauluun ja eri toimijoiden työn yhteensovittamiseen. Kun ratkaisu toimii, se näyttää usein hyvinkin yksinkertaiselta. Tästä seuraa kysymys, jonka jokainen suunnittelija kohtaa jossain vaiheessa työurallaan: miten viestiä arvo, jota asiakas ei näe? Dokumentointi, koordinointi ja ennakointi ovat taitavan sisustussuunnittelijan kovinta ydintä, mutta ne eivät jätä jälkeäkään valmiiseen pintaan.

Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Kalustevalinnat ratkaisevat yhä enemmän rakennuksen vastuullisuutta

Kalusteiden vastuullisuus ei ole enää pelkkä lisäarvo, vaan yhä useammin suunnittelun lähtökohta.

Pääkirjoitus: Arkkitehtuuri valmistautuu muuttuvaan ilmastoon

Ilmastonmuutos muuttaa myös suomalaisen rakennuksen suunnittelun lähtökohtia. Pakkasen ja lämmitystarpeen rinnalle ovat nousseet kuumuus, rankkasateet, tulvariskit ja tarve hallita hulevesiä.

Laitila hakee uutta ilmettä arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailulla

Laitilan kaupunki, Julkisivuyhdistys ja Lounaiskulman palvelu- ja matkailuklusteri Las Palmas järjestävät kaikille Suomen arkkitehtiopiskelijoille suunnatun ideakilpailun keskustan viihtyisyyden, elinvoiman ja julkisivujen kehittämiseksi.

Julkisivuteko 2025 -palkinnot kolmelle alan uudistajalle

Julkisivuteko 2025 -palkinnot myönnettiin K2S Arkkitehdit Oy:lle, Tampereen yliopiston rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmälle sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:lle. Palkitut edustavat alaa

Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne – elävää muotokieltä ja lasertyöstöä: lasikatolla upeaa kaupunkitilaa

Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat Pohjoisesplanadi

Arkkitehtuurin haasteet – miksi ala kamppailee asemastaan?

Arkkitehtuuria pidetään usein luovana ja arvostettuna alana, joka muokkaa kaupunkeja, maisemia ja rakennettua ympäristöä. Todellisuudessa arkkitehtien työ on kuitenkin monin tavoin

”Tarvitsemme rakennuksia, jotka tuovat ihmiset yhteen ja saavat meidät tuntemaan itsemme arvokkaiksi”, sanoo Thomas Heatherwick

Soulin 2025 vuoden arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelubiennaalin pääjohtaja Thomas Heatherwick korostaa, että arkkitehtuurilla on ratkaiseva rooli yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa. Hänen