Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.
Puupäiväkotien johtajat nostivat kyselyssä esiin erityisesti hyvän akustiikan ja rauhallisen ääniympäristön. Päiväkotiympäristössä melun hallinnalla on suuri merkitys sekä lasten että henkilöstön hyvinvoinnille. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula. KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Rakennuksen onnistumista voidaan mitata monella mittarilla. Energiatehokkuudelle, hiilijalanjäljelle ja kustannuksille löytyy valtavasti tarkkoja tunnuslukuja ja raja-arvoja. Paljon vaikeampaa onkin mitata sitä, miltä rakennuksessa tuntuu olla.

Päiväkodissa juurikin tilan tunnelmalla on suuri merkitys. Rakennus on yhtä aikaa lasten kasvu- ja oppimisympäristö sekä henkilöstön työpaikka. Päivään kuuluu leikkiä, ruokailua, lepoa, vauhtia ja väistämättä myös paljon ääntä. Tilojen pitää kestää kovaa käyttöä ja samalla tuntua turvallisilta, rauhallisilta ja miellyttäviltä.

Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta toteutettu kyselytutkimus tarkasteli puupäiväkoteja tästä näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 41 päiväkodin johtajaa ja varajohtajaa 34 puupäiväkodista eri puolilta Suomea. Vastaajista 77 prosenttia toimii tai on aiemmin toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisessa päiväkodissa, joten myös vertailukohtia erilaisista rakennuksista löytyy vastaajilta.

Puun käyttö näkyy päiväkodeissa usein sekä rakenteissa että sisäpinnoissa. Vastaajat kuvasivat puupäiväkoteja kodikkaiksi, lämpimiksi ja esteettisesti miellyttäviksi ympäristöiksi. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula.
KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Lähes 80 prosenttia koki puupäiväkodin eroavan muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran. Vahvuuksina nousivat erityisesti rakennuksen ulkonäkö (86 %), sisäilman laatu (75 %), yleinen viihtyisyys (74 %) sekä akustiikka ja melun hallinta (65 %).

Päiväkodissa hyvä akustiikka tarkoittaa vähemmän hälyä

Päiväkodissa ääntä kuuluu olla. Lapset leikkivät, laulavat, syövät ja siirtyvät tilasta toiseen. Olennaista on, muuttuuko luonnollinen ääni jatkuvaksi taustahälyksi vai pystytäänkö tilasuunnittelulla ja materiaaleilla pitämään ääniympäristö miellyttävänä.

Juuri tämä näyttää välittyvän puupäiväkotien käyttäjille. Akustiikka nousi kyselyn avoimissa vastauksissa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Eräs vastaaja kuvasi kokemustaan näin: ”Akustiikka loistava, sisäilma puhdas, lämmin tunnelma ja kotoisa, vaikka ollaankin työpaikalla.”

Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista päiväkotien johtajista koki puupäiväkodin eroavan muista materiaaleista rakennetuista päiväkodeista selvästi tai ainakin jonkin verran. Useimmin esiin nousivat viihtyisyys, hyvä sisäilma ja rauhallinen tunnelma.
KUVA: AI

Onnistunut ääniympäristö syntyy tilojen jäsentelystä, rakenteista, pintojen ominaisuuksista, akustisista tuotteista ja detaljiikasta. Puu taipuu tässä moneen: sitä voidaan käyttää rimoitettuna, rei’itettynä tai yhdessä ääntä absorboivien materiaalien kanssa. Samalla akustiikka voidaan rakentaa luontevaksi osaksi tilan arkkitehtuuria – pinnaksi, joka sekä näyttää että tuntuu päiväkotiympäristöön sopivalta.

Kun ratkaisut onnistuvat, käyttäjä ei ajattele absorptiopintoja tai rakenteiden ääneneristävyyttä. Hän huomaa vaikutuksen arjessa. Yksi vastaajista kiteytti sen ehkä parhaiten: ”Tuskin tietää, että seinän toisella puolella on toinen ryhmä.”

Puu koetaan lämpimänä – eikä vain silmillä

Myös sisäilman laatu sai vastaajilta paljon kiitosta. Tulos on kiinnostava, sillä puulla on materiaaliominaisuuksia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa sisäympäristöön. Puun hygroskooppisuus tarkoittaa, että se pystyy sitomaan ilmasta kosteutta ja luovuttamaan sitä takaisin ilman kuivuessa. Näkyvät puupinnat voivat näin tasata sisäilman kosteusvaihteluita.

Päiväkoti on ympäristö, jossa ääntä syntyy väistämättä paljon. Juuri siksi akustiikka nousi kyselyssä yhdeksi puupäiväkotien merkittävimmistä vahvuuksista. Päiväkotien johtajat kuvasivat puupäiväkoteja tavanomaista rauhallisemmiksi ja vähemmän meluisiksi ympäristöiksi.
KUVA: AI

Puun materiaaliominaisuudet ja käyttäjien kokemukset kohtaavat kiinnostavalla tavalla myös sisäilmaa koskevissa vastauksissa: 75 prosenttia vastaajista nosti sisäilman laadun puupäiväkotien vahvuudeksi. Sisäilman kokemukseen vaikuttaa aina kokonaisuus – ilmanvaihto, rakennusfysiikka, materiaalit ja rakennuksen käyttö – ja puun kyky tasata sisäilman kosteusvaihteluita on yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta.

Sama yhteys löytyy sanoista lämmin ja kodikas, jotka toistuivat vastauksissa. Puun lämpimyys ei ole pelkästään visuaalinen mielikuva. Puu johtaa lämpöä huomattavasti heikommin kuin esimerkiksi teräs ja betoni, minkä vuoksi se ei vie kosketuksessa lämpöä iholta yhtä nopeasti ja tuntuu siksi lämpimämmältä ihoa vasten.

Puupäiväkotien määrä on kasvanut Suomessa nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Julkisista palvelurakennuksista noin 15 prosenttia rakennetaan nykyisin puurunkoisina, mutta päiväkoti- ja koulurakentamisessa puun osuus on ollut parhaimmillaan noin 30 prosenttia. Kuvassa Martta Wendelin päiväkoti, Tuusula.
KUVA: MIKA HUISMAN / PUUINFO

Päiväkodissa materiaalin aistittavuus korostuu. Lapset katsovat rakennusta eri korkeudelta kuin aikuiset, istuvat lattialla, nojaavat seiniin ja koskettavat pintoja. Materiaali ei ole vain rakennuspiirustukseen tehty valinta, vaan konkreettinen osa päivittäistä ympäristöä.

Eräs vastaaja kuvasi kokemusta näin: ”Puupinta luo harmonisen ja esteettisesti miellyttävän, rauhallisen ympäristön.”

Rakennuksia ei tehdä laskelmia varten

Puurakentamisen merkitys kasvaa osana rakentamisen vähähiilisyystavoitteita. Keskustelu hiilijalanjäljestä, hiilivarastoista ja päästöistä on tärkeää, eikä syyttä. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen rakennuksen ilmastovaikutus on.

Hirsi on noussut viime vuosina suosituksi materiaaliksi erityisesti päiväkoti-, koulu- ja hoivarakentamisessa. Puurakentamisen suurimmat hyödyt liitetään usein vähähiilisyyteen, mutta käyttäjien kokemuksissa korostuvat myös sisäilma, akustiikka ja viihtyisyys. Kuvassa Koivukylän päiväkoti, Vantaa.
KUVA: HOIVARAKENTAJAT / PUUINFO

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että rakennuksia ei tehdä laskelmia varten vaan ihmisille.

Päiväkotien johtajien kokemukset tuovatkin vähähiilisyyskeskustelun rinnalle kiinnostavan näkökulman: materiaalivalinnalla voi olla merkitystä paitsi rakennuksen ympäristövaikutuksiin myös siihen, millaisena valmis tila koetaan.

Puu ei yksin takaa hyvää päiväkotia. Onnistunut rakennus syntyy arkkitehtuurin, materiaalien, akustiikan, teknisten järjestelmien ja käyttäjien tarpeiden yhteensovittamisesta. Siksi valmistuneiden rakennusten käyttäjäkokemuksia kannattaisi myös kerätä nykyistä järjestelmällisemmin ja palauttaa tätä tietoa seuraavien kohteiden suunnitteluun.

Julkiset rakennukset ovat näkyvä osa kuntien ilmasto- ja elinkeinopolitiikkaa. Päiväkotien materiaalivalinnoilla voidaan samanaikaisesti vähentää rakentamisen päästöjä, kasvattaa hiilivarastoja ja tukea kotimaista puutuoteteollisuutta. Kuvassa Koivukylän päiväkoti, Vantaa.
KUVA: HOIVARAKENTAJAT / PUUINFO

Kyselyn tuloksissa puusta puhutaankin lopulta yllättävän vähän puuna. Sen sijaan puhutaan rauhallisuudesta, lämmöstä, kodikkuudesta, hyvästä sisäilmasta ja toimivasta arjesta.

Ehkä juuri siinä onnistunut materiaalivalinta näkyy parhaimmillaan: käyttäjän ei tarvitse tietää, miksi tila tuntuu hyvältä. Hän vain huomaa, että se tuntuu hyvältä.

Faktaa tutkimuksesta

• 41 vastaajaa

• 34 puupäiväkotia eri puolilta Suomea

• yli puolet viime vuosina rakennetuista puupäiväkodeista mukana

• 77 % vastaajista toimii tai on toiminut myös betoni- tai tiilirakenteisen päiväkodin johtajana

• lähes 80 % koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista selvästi tai jonkin verran

• 86 % nosti esiin rakennuksen ulkonäön

• 75 % sisäilman laadun

• 74 % yleisen viihtyisyyden

• 65 % akustiikan ja melun hallinnan

Teksti: Sini Koskinen, Johtava asiantuntija / Puutuoteteollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Pidä huolta

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola Olen viime aikoina miettinyt paljon huolenpitoa, välittämistä ja vaalimista. Olen ymmärtänyt sen liittyvän kaikkeen tekemiseen, asumiseen, olemiseen ihmisenä,

Puulattia on sekä ajaton että trendikäs

Puulattioiden nousevana trendinä tällä hetkellä on kalanruotokuviointi. Suositut vaaleat sävyt ovat saaneet rinnalleen tumman tammen. Puulattian kulutuksen- ja kosteudenkestävyyttä voidaan parantaa

Kiertotalous tilasuunnittelussa

Teksti: Tiina Hirvanen Kiertotaloudesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Maapallon resurssit uhkaavat loppua, koska kulutamme moninkertaisesti enemmän kuin maapallon kantokyky kestää. Olemme

Miksi huonekalun pitää olla empaattinen?

Taitelija-arkkitehtipari Partasen & Lamusuon designbrändi Palad jättää empaattisen jalanjäljen maailmaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miksi huonekalun tulee olla empaattinen ja

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.