Luovuuden linnoitus – Supercell

Supercell sai hienon pääkonttorin Wood Citystä – mutta aivan käden käänteessä ei kotipesään päästy. Vuonna 2021 valmistuneen Wood City -kortteliin kuuluu Supercellin päämajan lisäksi kaksi puista asuinkerrostaloa, parkkihalli ja hotelli.

Peliyhtiö Supercellin uusi pääkonttori Helsingin Jätkäsaaressa
on valmis, mutta hiljainen. Pelitalon työntekijät asettuivat taloksi
helmikuussa lähinnä teoriassa, sillä korona pitää väen edelleen etätöissä.
Toimistolla on tilaa 250 työntekijälle, jahka lähityön aika jälleen koittaa.

Vaikka talon käynnistyminen ”isosti” on vielä edessä, voidaan valmista
kokonaisuutta kuitenkin jo arvioida.

Supercellin pääkonttori on rakennuksena varsin ainutlaatuinen: Wood
City -puukortteliin noussut kahdeksankerroksinen rakennus on Suomen
suurin puinen toimistotalo käytetyn puun määrällä mitattuna. Keskeinen
sijainti maamerkkinä Jätkäsaaren tuloväylän alkupäässä tarkoittaa taas
sitä, että puu on liki paraatipaikalla.

Pelkkää puuta ei vajaa 13 000 neliötä sisältävä mahtirakennus toki
ole, vaan esimerkiksi talon kellari, ensimmäinen kerros sekä hissi- ja porraskuilut
ovat betonirakenteisia.

Läpi harmaan puun

Stora Enso toimitti talon runkorakentamisessa sekä sisätiloissa käytetyn
puutavaran. Yhtiön laskelmien mukaan kohteessa käytetty puu sitoo hiilidioksidia
600 henkilöauton vuosipäästön verran.

Rakennusaineena on käytetty pääosin suomalaista kuusta. Raakaaine
on peräisin savolaisista metsistä ja valmistettu LVL-viilupuuksi Stora
Enson Varkauden tehtaalla. Suomi-puun lisäksi talossa on ruotsalaista
ristiinliimattua puuta.

Toimistorakennuksen ja asuinrakennusten julkisivuverhous on
Novenberg
Oy:n asetyloitua eli etikkakyllästettyä puupaneelia. Novenberg
tunnetaan ekologisten rakennusmateriaalien maahantuojana. Julkisivu
saa lopullisen, charmantin harmaan ilmeensä muutamassa vuodessa
– sään vaikutuksesta.

Yhdeksän vuotta unelmaa

SRV:n rakennuttamaan puukortteliin kuuluu myös kaksi jo käytössä olevaa
asuinkerrostaloa ja tulevaisuudessa niiden kylkeen nousee puurakenteinen
hotelli. Wood Cityn rakentaminen on ollut pitkä tie, kertoo hankkeen
projektiarkkitehti Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä,
joka on hankkeen vastuullinen arkkitehti- ja pääsuunnittelija.

”Meidän kohdallamme tämä projekti alkoi jo vuonna 2012, jolloin
Stora Enso ja SRV järjestivät kutsukilpailun Wood City -korttelin arkkitehtuurista
yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa”, Halme muistelee.

Viiden kilpailutyön joukosta Anttinen Oiva Arkkitehdit nappasi ykkössijan
ja alkoi jatkokehittelemään ideaa. ”Sitten oli vielä toinen Wood City
-suunnittelukilpailu Helsingin kaupungin asuntotuotannolle ja voitimme
senkin”, kertoo Halme.

Kokonaisuudesta ensimmäisenä valmistuivat lopulta asuinkerrostalot
(vuonna 2018), mutta toimistorakentamiseen oli iskenyt talouskriisin
kylmä puhuri jo paljon aiemmin. Kun Wood City -toimistorakennusta olisi
pitänyt puskea eteenpäin 2010-luvun puolivälissä, oli markkinassa käsijarru
päällä ja Helsingin seudulla miljoona toimistoneliötä tyhjän panttina.

”Se oli todella huono aika edistää tällaista hanketta”, Halme toteaa.

Kuka ottaa kopin?

Teknisessä mielessä puutoimistorakennuksen suunnittelun suurin haaste
oli sen arkkitehtoninen ja rakennetekninen ainutlaatuisuus. Kohteeseen
harkittiin useita rakenneratkaisuja, kunnes 8-kerroksinen toimisto päätettiin
toteuttaa LVL-viilupuusta tehdyillä pilareilla, palkeilla ja ripalaatoilla ja
niitä jäykistävillä betonikuiluilla.

Vaikeuskerrointa lisäsi se, että SRV rakennutti toimistotaloa, jonka
lopullisesta muodosta, saati käyttäjästä ei ollut varmuutta – kuka ottaisi
kopin jättihankkeesta, Wood Cityn kruununjalokivestä?

Pelastus löytyi kuitenkin aika läheltä. Supercellillä oli päämajansa Jätkäsaaren
kyljessä, Ruoholahdessa – ja kun menestyvä yhtiö tarvitsi lisätilaa,
se alkoi fiksusti vilkuilla ympärilleen.

Supercell tuumaili ensin vuokraavansa uudesta toimistotalosta puolet
– neljä ylintä kerrosta. Mutta koska peliyhtiö uskoo Suomen olevan
sille tulevaisuudessakin paras kotipesä, toimiston omistaminen alkoi tuntua
hyvältä ajatukselta – ja nimenomaan koko talon, eli kaikki kahdeksan
kerrosta.

Oman näköistä tilaa, omilla ehdoilla

Supercell lähti omistajaksi sillä ajatuksella, että kiinteistö on ”raakatilaa”,
joka pitää muuttaa Supercellin toimintatavan mukaiseksi kokonaisratkaisuksi.

”Alusta asti oli tärkeää määritellä mahdollisimman kattavasti
Supercellin
tarpeet ja muokata tilaa niiden mukaan”, kertoo Halme.

Woodcity
Supercellin pääsuunnittelijana toimi Matti Huhtamies ja johtavana
arkkitehtinä Vesa Oiva.

Supercell lähti ”tekemään omaa” poikkeuksellisen vahvalla otteella.
Isoja muutoksia jo olemassa oleviin piirustuksiin tuli kuin liukuhihnalta:
rakennusta on muutettu jopa 60–70 prosenttia alkuperäisistä suunnitelmista.
Supercell oli kuitenkin alusta asti avoin muutoksien määrästä ja
halusi olla vahvasti läsnä työmaalla koko rakennuttamisen ajan, varmistamassa
omalta osaltaan sujuvaa kommunikaatiota kaikkien osapuolien
kesken.

”Käyttäjämuutosten määrä oli todella iso. Yksi isommista muutoksista
oli porrasaukon avaaminen umpikerroksiin, jotta ihmiset kohtaisivat toisiaan
kulkiessaan”, kertoo Halme.

Supertiimit työmaalla

Mitä ilmeisimmin Supercellin hands on -suunnittelunohjaus ja
urakoitsijoista huolehtiminen keräsi enemmän kehuja kuin herätti
närkästystä: pelifirman tavoite luoda maailman paras työympäristö motivoi
kaikkia projektiin osallistuneita yrittämään taatusti parhaansa.

”Supercellin aktiivinen ote toi hyvän pohjavireen tekemiseen”, kehaisee
Halme.

Ja koska peliyhtiön kotipesän ei tarvitse näyttää lakiasiaintoimistolta,
otettiin firman omat tuotteet apuun: pelimaailmojen hahmot asettuivat
käytävien seiniin ja neukkareiden sisustukseen.

Puun iso visuaalinen rooli on tietysti kiistaton: hiilijalanjälki on alhainen,
mutta ”aivojälki” sitäkin suurempi. Esimerkiksi pääkonttorin aulan
puuseinät sisältävät ripauksen unenomaisuutta, joka tuo mieleen Game
of Thronesin pyhät lehdot.

Kaikki toimistotilat ovat tietenkin muunneltavissa: lasiseiniä voi lisätä
tai siirtää mielin määrin. Talon piilotettu ”aarre” on 450 kilometriä tietoliikennekaapelia,
joka virtaa korotetun lattian alla.

Tilaajan sisustussuunnittelun konseptin on tehnyt amerikkalainen Firm
151 ja henkilöstöravintolan on suunnitellut Futudesign. Valaistussuunnittelusta
vastaa tamperelainen VALOA design.

Leikki lähellä

Tässä talossa ote voi olla leikkisä – jopa leikkivä. Tai ainakin katolla voi
potkia palloa ja nokosia varten on oma soppi. Leikkimisen mallia voi hakea rakennuksen kivijalasta, jossa on päiväkoti työntekijöiden lapsille.
Päiväkodin sisustussuunnittelija on Fyra.

Lopputulos ei Halmeen mukaan ole niinkään pramea teknopalatsi,
vaan kodikas, talon tiimejä viimeisen päälle palveleva kokonaisuus. ”Hankemielessä
ajatellen tavoitteita tarkennettiin koko ajan matkan varrella,
jotta haluttuun lopputulokseen päästiin”, Halme toteaa.

”Tässä projektissa oli mieleenpainuvaa, miten kaikki sitoutuivat hienosti
ja koko prosessia johdettiin hallitusti. Sitä mukaa kun lisätarpeita
ilmeni, niihin reagoitiin”, hän summaa.

Kortteli on passeli

Mutta mennään vielä hetkeksi alkuperäisen Wood City -konseptin pariin.
SRV, Stora Enso ja Sweco ansaitsevat hatunoston kunnianhimoisesta
pyrkimyksestään kehittää kohteeseen uudenlaisia massiivipuurakenteita,
jotka näyttävät suuntaa kestävälle kaupunkirakentamiselle.

Kun Helsingin keskustaan nousee massiivipuusta kokonainen kortteli,
se ei ole aivan pieni temppu. Wood City Supercell -toimistorakennushanke
nappasikin Rakentamisen Ruusu -palkinnon viime vuonna.

Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:lle projekti toi paitsi tunnustusta myös
paljon uudenlaista osaamista:

”Olemme nyt olleet pitkän aikaa monikerroksisen, vaativan puurakentamisen
eturintamassa – ja samalla on tullut kokemusta urbaaneista
merenrantaolosuhteista”, Teemu Halme pohtii.

Vihreää vihreän päälle

Rakennuttaja SRV:lle kyseessä oli itse asiassa yrityksen historian suurin
puurakentamisen kokonaisuus, vaikka yhtiöllä on koko ajan käynnissä
yli 50 työmaata ympäri Suomen. Hankkeen tavoitteena oli alusta lähtien
luoda puurakentamiselle uusi lippulaiva, koska Suomessa ei ole aikaisemmin
tehty puutoimistoja yhtä suuressa mittakaavassa. Kiinteistölle on
myös myönnetty LEED Platinum -sertifikaatti.

Vihreä piste i:n päälle: talon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tuottavat
kaksi prosenttia rakennuksen tarvitsemasta sähköstä.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pasa Salminen